
Sädehoito tuo tuloksia
Noin puolet syöpäpotilaista saa jossain sairautensa vaiheessa joko paranemiseen tähtäävää tai oireita
lievittävää sädehoitoa.Sädehoidosta on sädehoito-
tekniikkojen kehittymisen myötä kehittynyt kirurgian
ohella toinen tärkeä syövän paikallinen ja paranemi-
seen tähtäävä hoitomuoto. Nykyaikaisella tekniikalla
suunnitellun ja toteutetun sädehoidon aiheuttamat

mahdolliset haittavaikutukset ovat myös aikaisempaa
vähäisemmät.
Sädehoidossa käytettävä korkeaenergiainen ionisoiva säteily vaurioittaa jakaantuvien solujen (kuten syöpäsolujen) elintärkeitä rakenteita, mm. DNA:ta. Terveet, jakaantumattomat solut ovat säteilyltä paremmin suojassa, koska niiden DNA on pakkaantunut solun tumaan valkuaisten ympäröimänä. Syöpäsolujen DNA-rihma pyrkii jakaantumaan, ja kun säteily osuu siihen, osa soluista kuolee välittömästi ja osa menettää kykynsä jakaantua. Elimistö poistaa nämä solut ohjatun solukuoleman mekanismilla.
Sädehoito voidaan karkeasti jakaa ulkoiseen sädehoitoon ja tyköhoitoon. Molemmilla näillä sädehoitotavoilla on omat etunsa. Ulkoisessa sädehoidossa käytettävä säteily tuotetaan yleisimmin hiukkaskiihdyttimillä. Docrates Klinikalla on kaksi modernia lineaarikiihdytintä ja uusimpana kehitysaskeleena klinikalla on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön RapidArc-tekniikka.
Tyköhoidossa säteilylähde viedään tavalla tai toisella syöpäkudokseen eli kehon sisään. Tyköhoito (josta käytetään myös nimitystä brakyhoito tai brakyterapia) voidaan Docrates Klinikalla toteuttaa korkean annosnopeuden hoitona (HDR, High Dose Rate), jonka Docrates Klinikka otti käyttöön eturauhassyövän hoidossa ensimmäisenä Suomessa.
Vaikka normaalisolut toipuvat säteilyn aiheuttamista vaurioista syöpäsoluja paremmin, aiheuttaa säteily sädehoitokohteen vieressä oleviin kudoksiin usein haittavaikutuksia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää kohdistaa säteily siten, että terveiden kudosten sädeannos jää mahdollisimman pieneksi. Toisaalta sädehoidon on osuttava syöpään, jotta siitä voisi olla apua. Näistä syistä nykyaikainen tietotekniikka on ollut välttämätöntä kehitettäessä sädehoitoa entistä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi.
Paranemiseen tähtäävän sädehoidon hoitojaksot kestävät tyypillisesti 6-8 viikkoa. Hoito annetaan viitenä päivänä viikossa, kerrallaan noin 5-20 minuuttia. Leikkauksen jälkeen adjuvantti- eli lisähoitona annettavan sädehoidon kesto on yleensä puolestaan 4-6 viikkoa. Sädehoitoon voidaan myös joissakin tapauksissa liittää esimerkiksi viikoittain annettava lääkehoito ja tällöin puhutaankin kemosädehoidosta.
Kudoksen sisäisessä sädehoidossa sädeannokset ovat suuria, ja siksi hoitokertoja on vain muutamia – joskus vain yksi.
Sama koskee stereotaktista ulkoista sädehoitoa. Yhdistämällä tarkkojen kuvantamistutkimusten antama informaatio nykyaikaisiin ja tarkkoihin sädehoitolaitteisiin, voidaan hoidon haitat minimoida ja kasvain saa siitä huolimatta entistä suuremman säteilyannoksen. Sädehoidon suunnittelu on Docrates Klinikalla aina lääkärin, radiologin, röntgenhoitajan ja fyysikon aktiivista tiimityötä.
Sädehoitolaitteeseen pääset halutessasi tutustumaan ennen ensimmäistä sädehoitoa. Sädehoitoyksikkömme henkilöstö on samalla valmiina vastaamaan kysymyksiinne sädehoidosta.






