Uusi teknologia tarkentaa eturauhasen biopsioita
Vuosittain yli 4 000 suomalaista miestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Diagnoosivaiheessa eturauhasesta otetaan koepalat, joiden perustella syöpädiagnoosi tehdään. Huipputekniikoilla maksimoidaan eturauhassyövän diagnostiikan osuvuus.
Nykyisin koepaloja otetaan tavallisimmin 12 kappaletta, kuusi molemmista eturauhasen lohkoista. Koepalat otetaan peräsuolen kautta paikallispuudutuksessa. Koepalojen ottamista ohjataan ultraäänilaitteella.
Peräsuolen kautta saadaan helposti kontakti eturauhasen takavyöhykkeeseen ja koepalat saadaan helposti. Eturauhasen keskeisiin osiin ja etuosaan ei kuitenkaan peräsuolen kautta ole helppo yltää, ja oikea diagnoosi voi tämän takia jäädä löytymättä.
Tämän vuoksi Docrates Klinikassa on kehitetty biopsiatekniikkaa siten, että koepalojen ottamisessa hyödynnetään modernia Histoscanning-laitetta. Laite löytää syöpäkudokselle ominaisen kaikurakenteen ja ilmaisee sen värimerkinnällä. Tällöin koepalan ottavat neulat on helppo kohdentaa oikeaan osoitteeseen, ja vältytään väärältä negatiiviselta näytetulokselta.
Saturaatiobiopsia parantaa diagnostiikkaa
Jotta eturauhasen kaikkien osien biopsoiminen olisi mahdollista, otetetaan tarvittaessa ns. saturaatiobiopsiat. Koepalaneulat kohdistetaan ohjaavaa hilaa käyttäen 5 millimetrin välein eturauhaskudokseen Histoscanning-laitteen osoittamiin kohtiin. Saturaatiobiopsiat tehdään selkäydinpuudutuksessa. Koepalaneuloihin saadaan noin 15 millimetrin pituiset kudoslieriöt. Näytteet lähetetään patologille, joka analysoi koepalat ja antaa eturauhassyöpätapauksessa tarkan selvityksen koepaloista: millä eturauhasen alueella oli syöpäkudosta, kuinka monessa koepalassa oli syöpäkudosta ja kuinka paljon syöpäkudosta oli koepalalieriössä. Samalla saadaan tieto, minkä asteista syöpäkudos oli eli mikä oli Gleason-luokka ja ns. gradus.
Eturauhassyövän laajuutta voidaan tarkentaa magneettitutkimuksella, joka Docrates Klinikassa tehdään endorektaalista eli peräsuoleen sijoitettua kelaa käyttäen. Ulkoiseen magneettikelaan verrattuna endorektaalikela tuottaa huomattavasti tarkemman kuvan syövän lokalisaatiosta eturauhasessa.
Tutkimuksessa käytetään varjoainetta ja siihen liitetään myös magneettispektroskopia. Tällä tavalla saadaan mahdollisimman luotettava kuva syövän laajuudesta eturauhasessa. Erityisesti voidaan arvioida syövän suhdetta eturauhaskapseliin, millä on hoidon suunnittelulle suuri merkitys.
Leikkauksen jälkeen joudutaan usein toteamaan, että syöpää ei saatukaan pois, vaikka koko eturauhanen poistettiin. Tämä johtuu siitä, että syöpä sijaitsee yleensä perifeerisessä vyöhykkeessä eli eturauhasen reuna-alueella. Usein syöpä löydetään vasta siinä vaiheessa, kun se on jo kasvanut eturauhaskapselin läpi sitä ympäröiviin kudoksiin. Endorektaalinen magneettitutkimus ennen leikkausta voi vähentää merkittävästi leikkauksen jälkeisiä yllätyksiä. Tutkimuksen avulla myös sädehoito voidaan kohdistaa tarkemmin, ja päätös mahdollisesta hormonihoidon tarpeesta on helpompi tehdä.
Diagnoosivaiheen jälkeen jokaiselle potilaalle suunnitellaan yksilöllinen hoitoratkaisu koepalan antamien tietojen pohjalta. Hoidon suunnittelussa huomioidaan aina potilaan terveydentilan lisäksi omat ja mahdollisesti myös perheen tai muiden läheisten toiveet. Hoitoratkaisu tehdään yhteisesti tiimissä, johon kuuluvat onkologi, urologi, radiologi ja patologi.
