Röntgenhoitaja Jarno, Docrates Syöpäsairaala

Tutustu Docrates Syöpäsairaalan henkilökuntaan, esittelyssä röntgenhoitaja Jarno

– Röntgenhoitajan työ on paljon muutakin kuin napin painamista, sanoo Docrates Syöpäsairaalan röntgenhoitajana vuodesta 2009 toiminut Jarno. Lue miltä Pohjoismaiden ainoan yksityisen syöpäsairaalan arki näyttää röntgenhoitajan silmin.

Lehtiuutinen sai hakemaan ammattiin

Kello on kahdeksan sateisena heinäkuun keskiviikkona, kun Docrates Syöpäsairaalan röntgenhoitajat istuvat tottuneesti työpisteellään 2. kerroksen kuvantamishuoneessa ja aloittelevat päiväänsä. – Aamulla on vielä rauhallista, minulla on aikaa, yksi heistä sanoo.

Hän on Jarno, 36-vuotias perheenisä, joka tekee töitä röntgenhoitajana Pohjoismaiden ainoassa yksityisessä syöpäsairaalassa Docrateessa. Röntgenhoitajan työhön Jarno päätyi sattumalta. – Olin aikanaan kaverin luona ja mietittiin siinä, että miksikä sitä isona alkaisi. Kaverin äiti luki lehteä ja sanoi, että siellä kerrotaan röntgenhoitajista olevan pulaa. Tuli sitten haettua ja käytyä koulut, Jarno muistelee.

Docrateella Jarno on suhteellisen nuoresta iästään huolimatta jo melkoinen veteraani: sairaalan 10-vuotisesta taipaleesta hän on ollut mukana pian 8 vuotta. – Olin melkein 4 vuotta töissä HUS:n Syöpätautien klinikan sädeosastolla, kunnes huhtikuussa 2009 tie vei vanhojen kollegoiden ja lääkärien kanssa Timo Joensuun uuteen syöpäsairaalaan Jätkäsaareen. Docrateen ensimmäiset omat tilat Saukonpaadessa olivat vielä rakenteilla, kun aloitimme työt täällä. Rakennus oli tuolloin vielä todella keskeneräinen. Ei ollut edes pöytiä ja huonekaluja, ja kävimme ulkona syömässä, hän muistelee. – Meitä koulutettiin, ja valmistelimme sairaalaa käyttökuntoon. Virallisesti itse potilastyö alkoi sitten toukokuussa 2009.

Jaettu osaaminen pysyy ja auttaa oppimaan uutta

Jarnon työhön kuuluu pääosin sädehoidon toteuttamista ja kuvantamislaitteiden käyttöä sekä diagnostisessa kuvantamisessa että sädehoidon annossuunnittelukuvauksissa. Lisäksi tehdään isotooppiaineiden (eli radioaktiivisten kuvantamis- ja lääkeaineiden) annostelua ja käsittelyä. Tavallisesti työpäivä alkaa käytännön järjestelyillä, kuten koneiden herättelyllä ja laadunvarmistustesteillä. Lisäksi valmistaudutaan potilaita varten muun muassa laittamalla valmiiksi kuvantamiseen tarvittavat välineet ja aineet, kuten varjoaineet, keittosuolaruiskut ja mahdolliset tippavälineet.

Röntgenhoitajista aina kukin vuorollaan on vastuussa tietyn laitteen kaikista kuvauksista. Jarno tekee pääasiassa MRI:tä, eli magneettikuvausta, ja isotooppikuvauksia, eli SPECT:iä ja PET:tiä. Tänään hän vastaa PET-kuvauksista, ja kollega Katja Samushenkova tekee SPECT-kuvauksia.  – Katja kuvaa tänään eilisiä Lutetium-hoitoa saaneita potilaita. Lutetium-177-PSMA:ta käytetään aggressiivisesti levinneen eturauhassyövän hoitoon. Minulla on luvassa muun muassa neljä Gallium-PSMA-PET kuvausta, jolla kuvataan eturauhassyövän levinneisyyttä.

– Se auttaa kaikkia, että osaamista löytyy useammalta henkilöltä, sillä kollegoiden kautta opittu osaaminen pysyy, ja on myös mahdollista oppia uutta, Jarno iloitsee.

Uusien tekniikoiden oppiminen vaatii oikeaa asennetta

Docrateella on käytössä kuvantamismenetelmiä, joita vain harvalla sairaalalla on tarjota. Isotooppikuvauksia ei esimerkiksi vielä Jarnon opiskeluaikana opetettu röntgenhoitajakouluissa. Hän onkin oppinut isotooppi- ja magneettikuvaukset Docrateella ollessaan.

– Vaikka isotooppikuvauksia tehdään jo aika monessa yliopistollisessa sairaalassa, meillä on isotooppiylilääkärin Kalevi Kairemon johdolla edelläkävijyyttä monessa merkkiaineessa. Näiden uusien tutkimus- ja hoitomuotojen jatkuvan käyttöönoton takia tämä työ vaatii meiltä hoitajiltakin laajaa osaamista sekä taitojen jatkuvaa ylläpitämistä ja uuden oppimista. On oltava myös mielenkiintoa oppia uutta. Siksi täällä ollaan, Jarno sanoo.

Koneiden käytön lisäksi röntgenhoitajan työ sisältää paljon vuorovaikutusta potilaiden kanssa. Potilastyössä Jarno seuraa Docrateen perustajan Timo Joensuun filosofi Socrateelta lainaamia oppeja: Ihmisestä tulee oikeudenmukainen, kun häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

– Sädehoidon puolella röntgenhoitajilla syntyy pitkiä hoitosuhteita, kun taas kuvantamisessa potilas enemmänkin käy kertaluontoisesti. Potilailta saatu kiitos ja positiivinen palaute ovat tässä työssä kaikkein parasta, ja sitä tulee etenkin sädehoidon puolella.

”Tänne on aina mukava tulla”

Vaikka tekemistä riittää, uusien päivien tuoma vaihtelu pitää Jarnon virkeänä. Myös työilmapiiri on tärkeä, jotta homma muiden työntekijöiden kanssa sujuu.

– Tämä on talo, joka elää potilasvirran mukaan: jos potilaita on paljon, niin kuvauksia on paljon, jos ei, niin sitten niitäkin on vähemmän. Virta ikään kuin aaltoilee, eikä ole tasainen kuten esimerkiksi julkisella puolella. Se vaatii joustavuutta ja tarkkaa organisointia. Usein vaihdamme tehtävää lennosta. On tärkeää, että tiimi toimii ja jokainen auttaa oman osaamisensa mukaan toista.

– Meillä on onneksi toimiva porukka. Työilmapiiri sekä ihmiset ovat mahtavia. Tänne on aina mukava tulla, Jarno kertoo ylpeänä.

Haastattelun päätteeksi Jarno toteaa, että hän haluaisi ihmisten ymmärtävän röntgenhoitajan työtä paremmin. – Sädehoidossa ja kuvantamisissa riittää tekemistä ja isotooppiaineiden käsittelykin vaatii oman aikansa. Ei tämä työ ole vain napin painamista, niin kuin siitä joskus vitsaillaan, vaan paljon muutakin, hän sanoo pilke silmäkulmassaan.

Lisätietoa: Docrates Kuvantamisyksikkö: Kokenut henkilökunta ja huipputekniikka – kaikki saman katon alla