Docrateella pääsette sädehoitoon nopeasti, millä on suuri merkitys hoitojen onnistumiseen. Käytössämme on nykypäivän kehittynein sädehoitotekniikka, VMAT RapidArc. Yhdistämällä tarkkojen kuvantamistutkimusten antama informaatio nykyaikaisiin ja tarkkoihin sädehoitolaitteisiin voidaan hoidon haitat minimoida ja kasvain saa siitä huolimatta entistä suuremman säteilyannoksen.

Sädehoidon suunnittelu on Docrates Syöpäsairaalassa aina lääkärin, radiologin, röntgenhoitajan ja fyysikon aktiivista tiimityötä. Docrateella kaikki hoidot suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden potilaiden toiveet ja erityistarpeet; esimerkiksi hoitoaikataulut pyritään räätälöimään potilaan omien toiveiden mukaisesti.

Noin puolet syöpäpotilaista saa jossain sairautensa vaiheessa joko parantavaa tai oireita lievittävää sädehoitoa. (National Cancer Institute, 2010.) Teknologian kehittymisen myötä sädehoidosta on tullut kirurgian ohella tärkeä syövän paikallinen hoitomuoto. Nykyaikaisella tekniikalla suunnitellun ja toteutetun sädehoidon aiheuttamat mahdolliset haittavaikutukset ovat myös oleellisesti aikaisempaa vähäisemmät.

 

Video: Rintasyövän hoito

Sädehoidon uranuurtaja

Docrates Syöpäsairaala on sädehoidon uranuurtaja, joka huomioi hoitosuunnittelussaan aina myös sädehoidon tarjoamat mahdollisuudet lääkehoidon ja kirurgian ohella. Sädehoidon ylilääkärimme Timo Joensuu laati vuoden 1999 lopussa Pohjoismaissa ensimmäisen IMRT-suunnitelman eli intensiteettimuokatun sädehoitosuunnitelman (Intensity-Modulated Radiation Therapy). Docrates Syöpäsairaalassa on ensimmäisenä Suomessa otettu VMAT Rapid Arc –tekniikka käyttöön syövänhoidossa. Meillä on erityisosaamista myös kudoksensisäisessä HDR-brakyhoidossa, jota annoimme ensimmäisenä Suomessa eturauhassyövän hoidossa.

Docrateella on erityisosaamista sädehoidossa myös mm. vaativien hoitokohteiden, kuten pään- ja kaulan alueen syöpien sädehoidossa.  Sädehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu huomattava määrä erilaisia yksityiskohtia, joita voidaan optimoida monella eri tapaa. Sädehoito onkin käsityötä samaan tapaan kuin kirurgia konsanaan.

Tiesittekö, että sädehoidon annos-laskentaohjelmistot on kehitetty Suomessa?

Ulkoinen sädehoito on monimutkainen kokonaisuus, johon tarvitaan tinkimättömän osaamisen ja itse laitteen lisäksi annoslaskentaohjelmistoa, jonka avulla fyysikot pystyvät millintarkasti saamaan säteet kohdistumaan kasvaimeen täsmälleen lääkärin määrittelemällä tavalla, suojaten samalla ympäröiviä tervekudoksia. Näiden annoslaskentaohjelmistojen pioneeri oli suomalainen Dosetek, jossa keskeisissä rooleissa toimivat Docrateen perustajista fyysikot Pekka Aalto ja Harri Puurunen. Dosetek saavutti nopeasti Euroopan markkinajohtajan aseman, jonka jälkeen sen osti maailman suurin sädehoitolaitteiden valmistaja, amerikkalainen Varian Medical Systems. Tälläkin hetkellä Helsingissä koodataan näitä maailman edistyksellisimpiä annoslaskentaohjelmistoja, joilla ohjataan Varianin koneiden toimintaa ympäri maailman syöpäsairaaloita – myös Docrateella.

Mitä sädehoito on?

Sädehoito voidaan toteutuksen perusteella jakaa ulkoiseen sädehoitoon ja kudoksensisäiseen sädehoitoon eli brakyhoitoon (josta käytetään myös nimitystä tyköhoito). Molemmilla sädehoitotavoilla on omat etunsa ja käyttötarkoituksensa. Ulkoisessa sädehoidossa käytettävä säteily tuotetaan yleisimmin lineaarikiihdyttimillä. Docrates Syöpäsairaalassa on kaksi modernia lineaarikiihdytintä ja uusimpana kehitysaskeleena ensimmäisenä Suomessa käyttöönotettu VMAT (Volumetric Modulated Arc Therapy) RapidArc -tekniikka, jonka ohjausyksikköä on säännöllisesti päivitetty niin, että tekniikka hyödyntää kehityksen myötä jatkuvasti uusimmat ominaisuudet sädehoidon toteutuksessa.

HDR-brakyhoidossa säteilylähde viedään suoraan syöpäkudokseen eli kehon sisään. Docrateella brakyhoito toteutetaan korkean annosnopeuden (HDR, High Dose Rate) hoitona, jonka Docrates Syöpäsairaala otti käyttöön eturauhassyövän hoidossa ensimmäisenä Suomessa.

 

Video: Eturauhassyövän hoito

Ulkoinen sädehoito annetaan useisiin pieniin kerta-annoksiin eli fraktioihin jaettuna mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Paranemiseen tähtäävän sädehoidon hoitojaksot kestävät tyypillisesti 6-8 viikkoa. Hoito annetaan viitenä päivänä viikossa, kokonaiskesto kerrallaan noin 5-20 minuuttia. Leikkauksen jälkeen adjuvantti- eli lisähoitona annettavan sädehoidon kesto on yleensä puolestaan 4-6 viikkoa. Sädehoitoon voidaan myös joissakin tapauksissa liittää esimerkiksi viikoittain annettava lääkehoito ja tällöin puhutaankin kemosädehoidosta. Kudoksen sisäisessä sädehoidossa sädeannokset ovat suuria, ja siksi hoitokertoja on vain muutamia – joskus vain yksi.

Sädehoidossa käytetään korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä syöpäsairauksien hoitamiseksi. Sädehoito voidaan jakaa hoidon tarkoituksen perusteella paikalliseen, sairauden parantavaan eli kuratiiviseen sädehoitoon ja oireita lievittävään eli palliatiiviseen sädehoitoon. Sädehoidossa käytettävä korkeaenerginen ionisoiva säteily vaurioittaa jakaantuvien solujen (kuten syöpäsolujen) elintärkeitä rakenteita, mm. DNA:ta. Terveet, jakaantumattomat solut ovat säteilyltä paremmin suojassa, koska niiden DNA on pakkaantunut solun tumaan valkuaisten ympäröimänä. Syöpäsolujen DNA-rihma pyrkii jakaantumaan. Säteilyn vaikutuksesta osa soluista kuolee välittömästi ja osa menettää kykynsä jakaantua. Elimistö poistaa nämä solut ohjatun solukuoleman mekanismilla.

Vaikka normaalisolut toipuvat säteilyn aiheuttamista vaurioista toisin kuin syöpäsolu, aiheuttaa säteily sädehoitokohteen vieressä oleviin kudoksiin usein jonkin verran haittavaikutuksia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää kohdistaa ja suunnitella säteily siten, että terveiden kudosten sädeannos jää mahdollisimman pieneksi. Toisaalta sädehoidon on osuttava syöpäkudokseen, jotta siitä voisi olla apua. Näistä syistä nykyaikainen tietotekniikka on ollut välttämätöntä kehitettäessä sädehoitoa entistä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi.

Sädehoitoon ensimmäistä kertaa?

Vastaamme mielellämme kysymyksiinne. Sädehoitolaitteeseen pääsette halutessanne tutustumaan ennen ensimmäistä sädehoitoa. Sädehoitoyksikkömme henkilöstö on samalla valmiina vastaamaan kysymyksiinne sädehoidosta.

 


Video: Docrates Syöpäsairaalan fyysikko Timo Kiljunen kertoo syövän sädehoidosta.

Lähteet:

  • National Cancer Institute. 2010. Radiation Therapy for Cancer. Luettavissa: http://www.cancer.gov/cancertopics/factsheet/Therapy/radiation. Luettu 29.10.2014.

Miksi valita Docrates Syöpäsairaala?

  • Nopeus: syöpälääkärille 1-2 päivässä, hoitoon viikossa
  • Korkeatasoinen hoito: laitteet ja syövänhoidon osaajat huipputasoa
  • Yksilöllisyys: omalääkäri ja oma hoitotiimi
  • Toinen mielipide: asiantuntijan arvio nykyisestä hoitosuunnitelmasta
Ajanvaraus ja neuvonta 010 773 2000 (ma-to 8-18, pe 8-16)