Rintasyöpäpotilaan kokemus – Kristan tarina

Veitsen terällä

Krista Jännäri on kahden nuoren naisen äiti, työskentelee perustamassaan mainostoimistossa AD:na ja harrastaa puutarhanhoitoa ja teatteria. Syksyllä 2012  hän sai kutsun mammografiaseulontaan. Ja melkein jätti menemättä.

“Olin ollut mammografiassa kaksi vuotta aikaisemmin, eikä silloin todettu mitään poikkeavaa. Perheessämme ei ole esiintynyt rintasyöpää, ja olin tuolloin todella kiireinen töissä ja kotona”, 57-vuotias Krista kertoo.

Viimehetken päätös mennä tutkimukseen muutti hänen elämänsä: “Mammografiassa löytyi rintasyöpä.”

Iskunvaimennin

Krista sai diagnoosin 23. marraskuuta. Kaksi viikkoa myöhemmin, 4. joulukuuta, hänet jo leikattiin.

“En tiennyt syöpähoidoista juuri mitään, joten olin todella onnekas, kun minut diagnosoinut radiologi Marina Rosliakova ohjasi minut Docrateelle. Hän sanoi, että jos vain voisin, minun kannattaisi mennä Docrateelle, koska se on paras syöpäsairaala Suomessa.”

Krista otti ensi töikseen yhteyttä vakuutusyhtiöönsä, Mandatum Lifeen, josta vakuutettiin, että kaikki hänen hoitonsa korvattaisiin. Rosliakova kirjoitti lähetteet. “Halusin saada asiat etenemään, ja mitä nopeammin saisin paperit eteenpäin, sitä pikemmin pyörät alkaisivat pyöriä”, Krista selittää kiirehdintäänsä.

Nopeaa hoitoa

Perjantai-iltapäivänä Krista kiikutti paperinsa Docrateelle. Siellä häntä odotti monta mukavaa yllätystä. “Palvelukoordinaattori Arja Vilkko odotti minua aulassa. Täytimme yhdessä loputkin paperit – ympäristössä, joka ei muistuttanut lainkaan sairaalaa, eikä varsinakaan haissut sairaalalta.”

“Olin varmaan shokissa, sillä ajatukseni pyörivät vain sen ympärillä, että minulla on syöpä, saatan kuolla tähän. Havahduin, kun Arja kohteliaasti tiedusteli minulta, oliko minulla kiire. Jos ei olisi, Docrateen johtava ylilääkäri Timo Joensuu voisi ottaa minut heti vastaan. Leukani kirjaimellisesti loksahti auki – olin siinä uskossa, että erikoislääkärille ajan voisi saada aikaisintaan kuukauden kuluttua”, Krista muistelee.

Samaisena iltana Joensuu selitti yläkerran toimistossaan Kristalle, mikä rintasyöpä on, mitä ultraäänitutkimus oli hänen tapauksessaan paljastanut ja mitä seuraavaksi tapahtuisi. “Joensuu tutkiskeli kalenteriaan ja kysyi sitten muina miehinä, miltä minun aikatauluni näyttivät seuraavalla viikolla; haluaisinko leikkausajan ensi viikolle.”

“En voinut uskoa sitä todeksi. Olen kuullut, että leikkausaikaa joutuu odottamaan jopa kuusi viikkoa, tai pidempäänkin”, Krista hämmästelee.

Neljäs päivä joulukuuta Krista leikattiin Laser Tilkassa. Laser Tilkka on yksityinen sairaala ja Docrateen yhteistyökumppani rintasyöpäleikkauksissa.

“Minut leikkasi Tiina Jahkola, eräs Suomen parhaista plastiikkakirurgeista rintasyöpien saralla. Ennen operaatiota hän kysyi minulta, oliko minulla yhtään ylimääräistä rahaa, sillä hän halusi leikata samalla kertaa myös terveen rintani, jotta se olisi operaation jälkeen samankokoinen kuin sairaskin”, Krista sanoo tyytyväisenä.

“Se oli aika vakuuttavaa, koska en silloin todellakaan miettinyt, olisivatko rintani lopulta samankokoiset: mietin vain sitä, kuolisinko. Mieheni sitten antoi minulle terveen rinnan pienennyksen joululahjaksi”, hän nauraa.

Elämä jatkuu

Viikonloppuna ennen operaatiota Krista matkusti miehensä kanssa Tallinnaan minilomalle. “Varasin hotellin kampaamosta ajan ja pyysin leikkaamaan hiukseni mahdollisimman lyhyeksi, sillä syöpähoidot jatkuisivat sädehoidoilla ja mahdollisesti myös sytostaateilla”, Krista kertoo. Polkkatukka jäi kampaamon lattialle.

Seuraavalla viikolla Krista tapasi jälleen Joensuun. Joensuulla oli uutisia. Kristan syöpä oli vahvistettu II asteen hormonipositiiviseksi rintasyöväksi. 28 sädehoitokerran jälkeen Krista joutuisi syömään seuraavat viisi vuotta Tamofenia, rintasyöpään ylei- simmin määrättävää lääkettä. Hyvä uutinen oli, ettei Krista tarvinnut sytostaattihoitoa, sitä, joka voi aiheuttaa hiustenlähtöä.

“Jos kannat sateenvarjoa mukanasi, ei sadetta tule. Jos menet Tallinnaan leikkautta- maan hiukset sängelle, vältyt sytostaattihoidoilta – kampaamo oli minun sateenvarjoni”, Krista sanoo huvittuneena.

Muita auttamassa

Krista liittyi myös jäseneksi Rintasyöpäyhdistykseen. Hänen sieltä saamansa vertaistuki on ollut korvaamaton apu: “Joitakin asioita eivät voi muut kuin saman asian läpikäyneet ymmärtää.”

Nyt Krista vuorostaan auttaa naisia, jotka ovat juuri saaneet rintasyöpädiagnoosin. Krista on innokas valokuvaaja ja otti sarjan kuvia hoitojensa aikana. Näiden kuvien avulla hän kertoo, mitä hoidoissa yleensä tapahtuu, ja yrittää näin lieventää hoitoa odottavien naisten pelkoa ja jännitystä.

“En usko sanontaan ’se, mikä ei tapa, vahvistaa’. Mutta sen tiedän, että tämä porukka on niitä positiivisia asioita, joita olen rintasyöpäni myötä saanut”, Krista sanoo painokkaasti.

Koko perheen asia

Syöpä koskettaa aina koko perhettä. “Kyllä, jopa siinä määrin, että sairastunut nainen joutuu piilottelemaan tunteitaan ja mielentilaansa perheeltään, joka on heikoimmillaan juuri tuolloin. Syöpäpotilas kuulee lääkäriltä aina suoraan itseään koskevat asiat, mutta perhe jää vähän pimentoon, koska se ei tiedä kaikkea. Siksi perheenjäsenet ovat usein hyvin peloissaan ja epätietoisia, miten voisivat olla avuksi.”

Syöpä myös ravistelee ystävä- ja tuttavapiiriä. “Hyvänpäiväntutut yleensä kaikkoavat, mutta se on oikeastaan aika vapauttavaa – se vapauttaa tilaa niille, jotka oikeasti välittävät. Tukea ja lohtua on löytynyt yllättäviltä tahoilta”, sanoo Krista.

“Docrateella hoitopolkuni on ollut saumaton ja yhtenäinen kokemus enkä ole potilaana saanut missään muualla yhtä asiallista ja lämminhenkistä kohtelua käsittäen koko henkilökunnan – siivoojista aina ylilääkäri Timo Joensuuhun asti. Siitä hetkestä, kun kirjauduin Docrateelle, joku on ollut koko ajan vierelläni ja huolehtinut minusta. He ovat esimerkiksi hoitaneet kaikki vakuutuspaperini kuntoon; minun ei ole tarvinnut kuin pistää nimeni alle. On ihan mahtavaa, kun joku hoitaa omaan terveyteen liittyviä asioita, etenkin silloin, kun on sairas. Minulle on koko ajan välittynyt sellainen tunne, kuin olisin ainoa ja tärkein potilas täällä.”

Krista_jannari

Uusi ymmärrys

Krista sanoo, että hänen matkallaan on ollut monta yllätystä. “Hengenvaarallinen tauti ei pysäytäkään ihmistä, se vain hidastaa”, hän tuumii.

“Olen myös ihmeissäni, kuinka hienosti vakuutukseni on kattanut hoitokulut. Mandatum Life on ollut todella reilu. Olenhan toki maksanut vakuutusmaksuja vuosikymmeniä, mutta viimeisenä kolmena kuukautena olen saanut ne kaikki takaisin: ilman vakuutustani minulla ei olisi ollut varaa tulla potilaaksi yksityiseen sairaalaan enkä olisi saanut tätä upeaa hoitoa, jonka olen Docrateelta saanut.”

“Docrateella olen päässyt ajamaan syöpähoitojen Cadillacilla”, Krista sanoo vakavissaan.