Olavin vuosi

Mestarikeksijä ja -pelaaja

Vastikään 78 vuotta täyttänyt Olli on kulkenut pitkän matkan köyhästä sotaorvosta Tampereelta Teknilliseen korkea-kouluun Helsinkiin ja yrittäjäksi, keksijäksi, bisnesmieheksi ja kaupunginvaltuutetuksi Kauniaisiin, jossa hän ehti asua perheensä kanssa yli kaksikymmentä vuotta. Olli on ollut perustamassa useita teknisen alan yrityksiä ja tehnyt lu- kuisia keksintöjä. Aikaa on riittänyt myös lempiharrastuk- sille golfille ja backgammonille: Backgammonissa Olli on voittanut kaksi Suomen mestaruutta ja päässyt useamman kerran finaalisijoille Euroopan mestaruuskisoissa. Myös squashissa Olli on edustanut usein Suomea. Harrastus sai Ollin jopa rakennuttamaan oman kentän kotiinsa Villa Liipolaan.

Sairauden ensioireet olivat havaittavissa viime keväänä, kun

yleensä toimelias Olli huomasi olevansa poikkeuksellisen väsynyt. ”Olen aina ollut kiinnostunut terveydestäni ja siitä, miten keho toimii – olenhan koulutukseltani insinööri”, Olli toteaa. Hän varasikin heti ajan terveyskeskukseen: verikokeista ei kuitenkaan löydetty mitään, ja Olli passitettiin kotiin syömään vitamiineja. Mutta jo heinäkuussa hän sai rajun sairauskohtauksen erään ravintolaillallisen jälkeen.

”Vaimoni vei minut Espooseen lääkäriasemalle, jossa minulle tehtiin ultraäänitutkimus. Lääkäri sanoi, että kuvissa haimassani näkyi jotain epäilyttävää, mahdollisesti syöpä.” Ollille varattiin heti seuraavalle viikolle aika tietokone-tomografiaan, mutta käytännön miehenä Olli halusi kuitenkin tarttua toimeen itse.

Hyvinvointia pidemmäksi aikaa

”Kun kuulin, että minulla saattaa olla syöpä, päätin ottaa asiat omiin käsiini, en halunnut odottaa viikkoakaan. Olin kuullut Docrateesta ja suuntasin sinne käytännöllisesti katsoen heti. Docrateella minut laitettiin välittömästi magneetti-kuvaukseen, jonka jälkeen sain rankan tuomion. Minulle kerrottiin, että minulla on haimasyöpä ja ettei sitä voisi parantaa.”

Järkyttävistä uutisista huolimatta kokemus Docrateella oli Ollin mielestä positiivinen. Hän kiittääkin sairaalaa ennen kaikkea saamastaan lisäajasta. ”Olen tyytyväinen – ja kiitollinen siitä, että olen saanut vuoden jatkoaikaa”, Olli sanoo. Juhannuksena hän pelasi jopa täyden kierroksen golfia, ja heinäkuussa hän oli Savonlinnassa kuuntelemassa La Traviataa: ”Olimme varanneet liput sinne jo ennen sairauden toteamista. Olin silloin huonossa kunnossa, enkä tiennyt edes, pääsisinkö sinne lainkaan. Nyt olen kuitenkin ollut siellä. Kaikki sukulaiseni ovat ihmeissään, kuinka hyvässä kunnossa olen ollut”, Olli sanoo mielissään.

Olli onkin laatinut insinöörin tarkkuudella itselleen taulukon, johon hän merkitsee kaikki saamansa hoidot ja ottamansa lääkkeet sekä niiden vaikutukset vointiinsa ja verihiutaleidensa määrään. Kaikella on merkitystä.

Yhteistyötä lääkärien kanssa

”Minulle on ollut tärkeää, että lääkärini, lääkehoidon ylilääkäri Tuomo Alanko on kuunnellut minua koko ajan ja ottanut mielipiteeni ja toiveeni huomioon. Olen keskusteluissamme tuonut esille, miten olen milloinkin voinut ja mikä on mielestäni toiminut parhaiten. Yhdessä me olemme sitten yleensä löytäneet hyvän kompromissin. Tämä on ollut todella tärkeää minulle.” Ollin lääkitykseen kuuluvat syöpäsolujen kasvamista ja monistumista hidastava Tarceva ja tiputuksen kautta annettava solunsalpaaja gemsitabiini.

”Minusta on aina mukavaa tulla Docrateehen”, Olli sanoo. ”Hoitajat ovat kuin läheisiä ystäviä. He hoitavat kaiken puo- lestani ja ovat erittäin ystävällisiä ja tietävät paljon asioista. Heillä on aikaa keskustella kanssani, ja he löytävät aina jotain minua kiinnostavaa lisätietoa.”

”Kun tulen Gemcitabine-tiputukseen, luen yleensä Hesarin ja rentoudun. Jopa kanyylin laittaminen on ihan ok – vähän se ensin kirpaisee, mutta sen jälkeen ei tunnu miltään. Sitten  saan vielä kortisonia esilääkitykseksi. Oloni on aina jälkeenpäin erittäin hyvä ja olen energinen monta päivää.”

Ensimmäistä diagnoosia onkin voitu korjata parempaan suuntaan levinneisyysluokasta 4 luokkaan 3. Se on antanut Olaville toivoa. ”Olen erittäin tyytyväinen viimeisiin TT-kuviin: radiologian ylilääkäri Kaarina Partanen on sanonut, ettei kuvissani näy muutoksia, mikä siis tarkoittaa, ettei syöpä ole levinnyt enempää. Se on rohkaissut minua. – Olen tässä samalla joutunut opettelemaan lääketiedettä, olenhan luonnollisesti kiinnostunut kaikesta tapaukseeni liittyvästä. On mielenkiintoista nähdä, miten asiat kehittyvät.”

Edelläkävijä ja hyväntekijä

Kiinnostus uusiin asioihin ja niiden tutkiminen on aina kuulunut Ollin elämään. Hän on muun muassa ollut suunnittelemassa ja rakentamassa useita höyryvoimaloita, mm. Helsingin kaupungin päävoimalan, Suomeen. Bisneksen pyörittämisen ohella hän on tehnyt aktiivisesti vapaaehtoistyötä: Olli on ollut Suomen Lions-liitossa mukana yli 30 vuotta sekä perustamassa Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiötä (SKTS). ”Me perustajat olemme sijoittaneet alkupääomaksi omaa rahaamme SKTS:ään. Säätiön tarkoitus on edistää suomalaista keksijätoimintaa myöntämällä keksijöille taloudellista tukea keksintöprosessin eri vaiheissa. Erityisesti alku on monelle hankala paikka”, Olli sanoo.

Ollin neljästä jo aikuisesta lapsesta vanhin poika Mika osti ja kunnostutti muutamia vuosia sitten Pyhäniemen kartanon Hollolasta ja pyörittää nyt tässä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä arvostettua musiikki- ja taidekeskusta. ”Siellä minulla on ollut aina oiva tilaisuus tavata ystäviä ja sukulaisia”, Olli toteaa.

Sairaudestaan huolimatta Olli jatkaa työtään keksintöjen parissa. Hänellä on monta rautaa tulessa, tärkein on pitkäaikaislääkintään liittyvä patentti, joka tulee hänen sanojensa mukaan mullistamaan muun muassa eturauhassyöpä- ja Alzheimer-lääkkeiden annostelun. ”Minulla on niin monia ideoita, ja minusta on mukavaa olla kiireinen, ajatella jotain konkreettista. Minulla on onneksi ollut aikaa laittaa omat asiani järjestykseen ja huolehtia muodollisuuksista. Olen onnellinen, että olen saanut apua ja niin hyvää hoitoa Docrateelta”, Olli hymyilee.

Julkaistu