Aiheuttaako eturauhasen sädehoito virtsarakko- tai suolistosyöpää?

Eturauhasen sädehoidon yhteydessä nousee toisinaan esille riski sekundaarisyöpään. Sekundaarisyövällä tarkoitetaan tässä syöpää, joka saa mahdollisesti alkunsa sädehoidosta. Eturauhasta säteilytettäessä lähimpiä tervekudoksia ovat virtsarakko ja suolisto, minkä vuoksi huolenaiheeksi nousee se, voiko eritoten näille alueille kehittyä ajan kuluessa syöpä.

Wallisin ja muiden yhteenvetoanalyysin mukaan eturauhassyövän sädehoidon ja virtsarakko- ja suolistosyöpien välillä voi olla yhteys. Radiobiologisesti arvioituna on siis mahdollista, että terveiden solujen saama turha säteily aikaansaa solumuutoksia, jotka ajan kanssa kehittyvät syöväksi. Kaikissa tutkimuksissa sekundaarisyövän riski ei kuitenkaan tullut ilmi.

Mikäli yhteys eturauhasen säteilyttämisen ja sekundaarisyövän välillä on, on absoluuttinen riski syövän synnylle Wallisin ja muiden mukaan kuitenkin erittäin pieni ja mahdollisen syövän kehittymisaika pitkä.

Docrates Syöpäsairaalan syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuun mukaan analyysissa mukana olevissa tutkimuksissa on myös huomattavia puutteita tämän päivän sädehoitokäytäntöön verrattuna.

– Valtaosa tutkimuksen kohteena olevista sädehoitotekniikoista ovat vanhentuneita, niin sanottuun 2D-3D annossuunnitteluun perustuvia. Vain pieni osa perustui IMRT-tekniikkaan, jolla sädehoidon kohdistus on huomattavasti tarkempaa. Zelefsky ja muiden tekemän tutkimuksen (2012) mukaan IMRT-sädehoitotekniikkaan ei liity lisääntynyttä sekundaarisyövän riskiä ollenkaan. Lisäksi Wallisin analyysissa yhdessäkään tutkimuksessa ei ollut selvitetty kehittyneimpään annoslaskentaan perustuvan VMAT-tekniikan mahdollista yhteyttä sekundaarisyöpiin, Joensuu sanoo.

– Kehittyneillä sädehoitotekniikoilla tervekudosten, kuten peräsuolen, saamat säteilyannokset ja edelleen mahdolliset haittavaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi vähäisempiä kuin vanhemmilla tekniikoilla. Myös yhteenvetoanalyysissa sekundaarisyöpien riskin todettiin olevan riippuvainen käytetystä sädehoitotekniikasta, Joensuu jatkaa.

Vanhentuneet sädehoitotekniikat todennäköinen syy sekundäärisyöpiin

Joensuu kertoo, että Docrates Syöpäsairaalassa on otettu viimeisten vuosien aikana käyttöön myös peräsuolen ja eturauhasen väliin injektoitava SpaceOAR-hydrogeeli, jonka ansiosta peräsuolen sädeannos laskee tutkimusten mukaan noin 70 %.

– Tämän perusteella voi päätellä, että jo ennestään lähinnä teoreettinen sekundaarisyövän riski on nykyaikaisella sädehoidolla ja moderneilla haittavaikutusten ehkäisymenetelmillä hävinnyt lähes kokonaan. Wallisin analyysissa todettiin myös, ettei kudoksensisäiseen brakyterapiaan näytä liittyvän sekundaarisyövän riskiä lainkaan. Brakyterapia on yksi moderneimmista eturauhassyövän sädehoitomenetelmistä. Sen avulla säteily pystytään rajaamaan millintarkasti vain eturauhaseen. Docrateella HDR-brakyterapiaa käytetään usein juuri paikallisen eturauhassyövän hoidossa, ja sen lukuisista eduista johtuen matalariskisen eturauhassyövän aktiiviseurannalle ei enää juurikaan ole tarvetta.

Wallisin analyysissa mukana olevien tutkimusten yhtenä heikkoutena Joensuu pitää myös sitä, ettei yhdessäkään tutkimuksessa oltu selvitetty sitä, oliko miehillä jo alun perin virtsarakossa tai suolistossa alkavia syöpämuutoksia ennen kuin sädehoito aloitettiin.

– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että yhteenvetoanalyysissa nähty mahdollinen sekundaarisyöpien riski liittyy vanhentuneisiin ulkoisen sädehoidon tekniikoihin.

Lähteet:

• Wallis CJD, Mahar AL, Choo R, Herschorn S, Kodama RT, Shah PS, Danjoux C, Narod SA, Nam RK. Second malignancies after radiotherapy for prostate cancer: systematic review and meta-analysis. BMJ 2016:352:i851 doi:10.1136/bmj.i851
• Zelefsky MJ, Pei X, Teslova T, et al. Secondary cancers after intensity-modulated radiotherapy, brachytherapy and radical prostatectomy for the treatment of prostate cancer: incidence and cause-specific survival outcomes according to the initial treatment intervention. BJU Int 2012;110:1696-701. doi:10.1111/j.1464-410X.2012.11385.x