Monet syövät lähettävät etäpesäkkeitä maksaan mutta itse maksasta lähtöisin oleva syöpä on melko harvinainen. Miehillä on kaksi kertaa enemmän maksasyöpiä kuin naisilla, mikä johtuu mm. eroista alkoholinkäytössä. Varsinaisista maksasyövistä suurin osa on maksakudoksesta lähtöisin olevia maksasolusyöpiä eli hepatosellulaarikarsinoomia (HCC) ja pienempi osa sappiteistä lähtöisin olevia sappitiesyöpiä eli kolangiokarsinoomia. Yhteistä näille syöville on se, että ne useimmiten ilmaantuvat maksakirroosin tai sappiteiden kroonisen sairauden vaurioittamaan maksaan. Sappitiesyövistä voitte lukea täältä.

Maksasolusyöpä saattaa lähettää etä- tai satelliittipesäkkeitä muualle maksaan, mutta leviää harvemmin ja vasta taudin myöhäisemmässä vaiheessa maksan ulkopuolelle, esimerkiksi luustoon tai keuhkoihin. Kasvain on usein alkuvaiheessa sangen hitaasti kasvava ja etenevä. Pitkälle edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa sisäisen verenvuodon, askitesta tai maksan vajaatoimintaa.

Riski sairastua

Maksakirroosi ja muut maksasairaudet aiheuttavat länsimaissa suurimman osan maksasolusyövistä. Maailmanlaajuisesti ajatellen maksasyövän tavallisin syy on B-hepatiittiviruksen aiheuttama krooninen maksatulehdus. Afrikan ja Aasian maissa B- ja C-hepatiitti ovat yleisiä, minkä seurauksena myös maksakirroosi ja maksasyöpä ovat siellä tavallisia. Suomessa ja länsimaissa tavallisin kirroosin syy on runsas alkoholin käyttö, joka aiheuttaa maksakirroosia. Kaikki maksakirroosit eivät kuitenkaan johdu liiallisesta alkoholin käytöstä, vaan maksakirroosin taustalla voi olla myös alkoholin käytöstä riippumattomia harvinaisia maksasairauksia. Länsimaissa kasvava terveyshuoli on ylipaino, joka johtaa maksan rasvoittumiseen ja metaboliseen oireyhtymään, joka lisää maksasolusyövän riskiä. Tämä näkyy erityisesti Yhdysvalloissa mutta lisääntyvästi myös muualla.

Myös hemokromatoosi aiheuttaa maksakirroosia ja maksasyöpää. Hemokromatoosi on rauta-aineenvaihdunnan häiriö, jonka seurauksena maksaan, haimaan ja muihin elimiin varastoituu liian paljon rautaa. Hoitamattomana hemokromatoosi suurentaa maksasolusyövän riskin noin 200-kertaiseksi. Maksasolusyövän riski on kuitenkin olematon, jos tauti hoidetaan ajoissa ennen kuin maksakirroosi on kehittynyt. Myös diabetes, korkea ikä ja tupakointi suurentavat hieman maksasolusyövän riskiä.

Oireet

Useimmat maksasolusyöpää sairastavista ovat pitkään oireettomia, mikä viivästää oikeaa diagnoosia. Useimmiten oireita syntyy vasta silloin, kun kasvain leviää maksakapselin läpi tai lähielimiin. Lisäksi maksasolusyövän oireet ovat pääasiassa sellaisia yleisoireita, joita esiintyy monesta muustakin syystä eikä syöpää aina osata ajatella.

Tavallisia maksasyövän oireita ovat väsymys, ylävatsan täyttymisen tunne ja ruokahaluttomuus. Jos kasvain aiheuttaa kipua ja on tunnettavissa ylävatsalla, se on todennäköisesti jo kasvanut varsin suureksi. Myöhemmin esiintyy laihtumista ja mahdollisesti kuumeilua, keltaisuutta ja oksentelua. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty enää poistamaan verestä bilirubiinia. Maksasyövän oireisiin voi kuulua myös kutinaa, joka johtuu veren sappihappopitoisuuden muutoksista.

Diagnosointi

Ensimmäisiä tutkimuksia maksasolusyöpää epäiltäessä ovat yleensä verikokeet kuten esim. maksan toimintakokeet. Verikokeissa näkyy melkein aina muutoksia, jos tutkittavalla on maksasolusyöpä.

Maksasta saadaan diagnoosia helpottavia tarkkoja kuvia tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella. Tietokonetomografian avulla nähdään, onko kasvain levinnyt ympäristöön ja verisuoniin. Kuvantamistutkimuksen yhteydessä otetaan näyte kasvaimesta sen määrittämiseksi on kyseessä syöpä vai ei. Näytepalan tutkiminen on ainoa selkeä tapa saada varmuus siitä, onko maksassa näkyvä muutos hyvän- vai pahanlaatuinen. Kun maksasyöpä todetaan, määritetään myös sen levinneisyysaste.

Maksasolusyöpää epäiltäessä tehdään myös laboratoriokokeita. Verestä tutkitaan alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuus, joka on suurentunut jopa 80 %:lla maksasolusyöpäpotilaista. Perättäisissä näytteissä kohoava AFP-arvo viittaa vahvasti syöpään. Maksan toiminta on syövän taustalla olevan maksasairauden vuoksi usein häiriintynyt ja sitä tutkitaan muilla verikokeilla, kun maksasolusyövän hoitoa pohditaan.

Hoito

Maksasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti taudin levinneisyyden, maksan toimintakyvyn ja potilaan yleiskunnon perusteella. Hoidon valintaan vaikuttavat myös potilaan muut mahdolliset sairaudet ja lääkitykset. Leikkauskelpoisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on kasvaimen sijainti tärkeisiin verisuoni- ja sappitierakenteisiin nähden sekä kasvainten koko ja lukumäärä.

Hoidossa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä tai yhdistelmiä niistä:

•    Leikkaus
•    Paikallinen hoito
•    Suoraan maksan verenkiertoon annettavat embolisaatiohoidot (TACE ja SIRT)
•    Sädehoito
•    Lääkehoito

Maksasyövän ainoa parantava hoitokeino on leikkaus, mutta kasvaimen on oltava tällöin melko pieni ja sen on sijaittava sellaisessa maksan osassa, josta se voidaan poistaa. Muun maksan on lisäksi oltava verrattain terve. Usein maksassa on jo maksakirroosin aiheuttamia vakavia vaurioita, minkä vuoksi leikkaus on mahdollinen harvoin.

Leikkauksella voidaan turvallisesti poistaa noin neljäsosa koko maksakudoksesta, jos maksan vajaatoiminta ei ole liian pitkälle edennyt. Terveestä maksasta voidaan poistaa jopa 70–80 %. Jos maksa on vaurioitunut mutta kasvaimet ovat pieniä ja niitä on vain 1-3, voidaan myös maksansiirrolla saada hyviä hoitotuloksia.

Jos leikkausta ei voida suorittaa, voidaan kasvainta muilla hoidoilla pienentää tai hidastaa sen kehitystä.  Jos kasvain on yksittäinen tai niitä on vain muutama, voidaan osassa tapauksista käyttää paikallishoitoja, kuten termoablaatiotekniikkaa. Siinä kasvaimen keskelle viedään neulamainen anturi, joka lähettää radiotaajuista säteilyä ja kuumentaa kasvainalueen lyhytaikaisesti korkeaan lämpötilaan tuhoten sairaat ja terveet solut.

TACE-hoidossa eli kemoembolisaatiohoidossa ruiskutetaan solunsalpaajaa suoraan maksakasvainta suonittaviin valtimoihin. Samalla kasvainta ruokkivat suonet tukitaan embolisoivalla aineella. Joissakin poikkeustapauksissa TACE-hoito voi pienentää kasvainta niin paljon, että kasvain on lopulta mahdollista leikata pois. Osassa tapauksia voidaan myös käyttää säteileviä mikroskooppisen pieniä helmiä, jotka tarttuvat kasvaimen hiusverisuoniin ja säteilevät aiheuttaen sisäisen sädehoitovaikutuksen (SIRT, radiokemoembolisaatio).

Ulkoista sädehoitoa käytetään lähinnä silloin, jos kasvaimen leviäminen aiheuttaa potilaalle kipua. Sädehoidon käyttöä rajoittaa se, että terveet maksakudokset reagoivat sädehoitoon hyvin herkästi.

Ainoa tunnettu maksasolusyöpään sairastuneen elinaikaa pidentävä lääkehoito on täsmälääke sorafenibi. Sitä käytetään niissä tapauksissa, joissa syöpä on liian laaja hoidettavaksi paikallishoidoilla, kuten leikkauksella, termoablaatiolla tai embolisaatiohoidoilla. Useita uusia lääkehoitoja tutkitaan parhaillaan.

Maksasyövän hoito Docrates Syöpäsairaalassa

Maksasolusyövän hoito vaatii hyvää yhteistyötä maksakirurgisen yksikön ja syövänhoitoyksikön välillä. Maksakirurgian taso on Suomessa huippuluokkaa. Docrates Syöpäsairaala panostaa varhaisvaiheen maksasolusyövän tarkkaan evaluaatioon oikean hoitomenetelmän löytämiseksi. Pitkälle edenneen syövän lääkehoidot toteutetaan sairaalassamme ammattitaidolla ja kokemuksella.

Moniammatillinen hoitotiimimme tarjoaa maksasyöpää sairastavalle yksilöllisesti räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen diagnostiikan ja hoidon ja mahdollisuuden uusimpiin lääkkeisiin. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Hoitotiimissämme on useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, sädehoitolääkärit, gastroenterologi, kirurgit, isotooppilääkäri, radiologi, patologi sekä lisäksi hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita syövänhoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimi tekee tiivistä yhteistyötä tarkan diagnoosin eteen ja parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Meillä on mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin. Tarjoamme myös tukipalveluja kuten fysio- ja ravitsemusterapiaa.

Jos epäilette syöpää tai olette saanut syöpädiagnoosin, pääsette Docrateen erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien.

Miksi valita Docrates Syöpäsairaala?

  • Nopeus: syöpälääkärille muutamassa päivässä, hoitoon viikossa
  • Korkeatasoinen hoito: laitteet ja syövänhoidon osaajat huipputasoa
  • Yksilöllisyys: omalääkäri ja oma hoitotiimi
  • Toinen mielipide: asiantuntijan arvio nykyisestä hoitosuunnitelmasta
Ajanvaraus 010 773 2000 (ma-to 8-18, pe 8-16)