Keuhkosyöpä

Vaikka keuhkosyöpä on Suomessa vähentynyt, on se yhä yksi eniten syöpäkuolleisuutta aiheuttava sairaus. Keuhkosyöpä on Suomessa miehillä eturauhassyövän jälkeen yleisimpiä syöpiä. Vain vajaa kolmasosa uusista tapauksista todetaan naisilla, mutta heidän osuutensa on lisääntymässä nopeasti naisten tupakoinnin yleistyessä.

Keuhkosyöpä saa alkunsa keuhkoputken tai itse keuhkokudoksen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Keuhkosyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin: ei-pienisoluiseen ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. Noin 85 % kaikista keuhkosyövistä on ei-pienisoluisia keuhkosyöpiä ja loput 15 % pienisoluisia. Kummankin tyypin keuhkosyöpään on omat hoitomenetelmänsä.

Riski sairastua keuhkosyöpään

Tupakointi on tunnetuin ja tutkituin keuhkosyövän aiheuttaja: 90 % keuhkosyöpätapauksista johtuu tupakanpoltosta. Myös passiivinen tupakointi eli muiden tuottamalle tupakansavulle altistuminen suurentaa sairastumisen vaaraa. Työ- ja elinympäristössä on useita keuhkosyöpävaaraa suurentavia tekijöitä, kuten arseeni, nikkeli- ja kromiyhdisteet, radon sekä asbesti.

Keuhkosyövän oireet

Keuhkosyöpä on alkuvaiheessa usein hyvin vähäoireinen oireiden ilmetessä vasta myöhäisemmässä vaiheessa. Tyypillisiä keuhkosyövän oireita ovat:

  • yskä
  • veriset yskökset
  • hengenahdistus
  • toistuvat keuhkotulehdukset
  • yleisoireet (ruokahaluttomuus, heikkous, väsymys, kuumeilu ja laihtuminen)
  • Joskus sairaus löytyy vasta kaulaan ilmestyvistä suurentuneista imusolmukkeista, joihin kasvain on levinnyt.

Keuhkosyövän diagnosointi

Epäiltäessä keuhkosyöpää on tärkein alkuvaiheen tutkimus yleensä keuhkoröntgenkuva. Mikäli potilaalla on ysköksiä, voidaan niistä yrittää etsiä syöpäsoluja. Tämä tapahtuu keräämällä purkkiin näytteitä ysköksistä, joita voidaan tutkia mikroskoopilla. Luottavuudeltaan tämä metodi ei ole kovin hyvä. Syöpäkasvaimesta voidaan ottaa myös ohut- tai paksuneulanäyte diagnoosin varmistamiseksi. Tähystyksessä eli bronkoskopiassa nielu puudutetaan, minkä jälkeen tähystin viedään suun ja henkitorven kautta keuhkoihin. Tämän jälkeen voidaan ottaa koepaloja eli biopsioita.

Mikäli tautia ei pystytä varmuudella toteamaan edellä mainituilla keinoilla, kasvaimesta voidaan ottaa kudosnäyte ihon lävitse ohuella neulalla. Kasvaimen sijainti keuhkoissa vaikuttaa siihen, voidaanko tämä toimenpide tehdä. Neula kohdistetaan oikeaan paikkaan joko ultraäänitutkimuksen ohjaamana tai tietokonetomografian avulla. Tutkimus saattaa olla potilaasta epämiellyttävä, mutta se kestää onneksi vain lyhyen ajan. Kudosnäyte tutkitaan mikroskoopissa syöpäsolujen löytämiseksi.

Oikeanlaisen hoidon suunnittelussa on tärkeää määrittää solutyyppi eli se onko syöpä ei-pienisoluinen vai pienisoluinen. Sairauden levinneisyyttä tutkitaan yleensä keuhkojen tietokonetomografialla eli kerroskuvauksella. Se antaa viitteitä siitä, onko kasvain levinnyt välikarsinan imusolmukkeisiin keuhkojen väliin tai muualle keuhkoihin. Levinneisyyttä voidaan lisäksi tutkia tarkalla FDG-PET -tietokonetomografiakuvauksella. Syövän mahdollinen leviäminen aivoihin pystytään puolestaan selvittämään aivojen magneettikuvauksella. Edellä mainitut tutkimukset yhdessä kertovat potilaan syövän tilanteen mahdollisimman tarkasti, jolloin hänen tilanteeseensa voidaan valita kaikkein optimaalisin ja tehokkain hoitomuoto.

Keuhkosyövän hoito

Keuhkosyöpää on mahdollista hoitaa usealla eri tavalla: leikkauksella, sädehoidolla ja lääkkeillä (solunsalpaajat, täsmälääkkeet ja immunoterapia). Keuhkosyövän hoitomuotoon vaikuttavat solutyypin lisäksi sairauden levinneisyysaste, potilaan ikä ja sukupuoli sekä yleisoireiden esiintyminen (laihtuminen) ennen hoitoa.

Ei-pienisoluisen keuhkosyöpäkasvaimen ensisijainen hoitomuoto on leikkaushoito. Pienisoluisissa keuhkosyövissä leikkaushoito on mahdollinen vain riittävän pienelle alueelle rajoittuneissa tapauksissa solunsalpaajalääkityksen ollessa keskeisempi hoitomuoto. Leikkauksella voi parantua syövästä, mutta se on vaativa toimenpide ja mahdollinen vain, jos potilaan kunto sen sallii ja syöpä on paikallinen.

Kumpaankin syöpätyyppiin on tehokasta käyttää myös kemosädehoitoa (solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmää), mikäli syöpää ei pystytä esimerkiksi iästä johtuen leikkaamaan. Parhaimmillaan kemosädehoito voi olla parantavaa hoitoa, mutta sillä voidaan myös estää taudin etenemistä, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä pidentää elinaikaa. Yksittäisissä tapauksissa voidaan harkita myös keuhkoihin annettavaa stereotaktista sädehoitoa. Myös sillä voidaan tietyissä tapauksissa tähdätä syövästä parantumiseen.

Keuhkosyöpä lähettää helposti etäpesäkkeitä muualle kehoon, jolloin hoitona käytetään lääkkeitä ja sädehoitoa. Keuhkosyövälle on tyypillistä levitä muun muassa aivoihin. Jos potilaalla todetaan keuhkosyövän aiheuttamat etäpesäkkeet, on tärkeää aloittaa sädehoito nopeasti hyvän hoitovasteen saavuttamiseksi. Lue aivoihin levinneen keuhkosyövän täsmäsädehoidosta.

Levinneen keuhkosyövän lääkehoito

Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijaisena lääkehoitona voidaan käyttää täsmälääkkeitä, mikäli syövästä löydetään tiettyjä mutaatioita. Täsmälääkkeet voivat pitää syövän kurissa pitkään ja näin ollen viivästyttää sytostaattihoitojen aloitusta.

Myös immunoterapia voi olla vaihtoehto, mikäli syöpäsolujen PD-L1 –proteiinitaso on erityisen korkea. PD-L1 on proteiini, joka normaalisti estää immuunipuolustusta hyökkäämästä harmittomia soluja vastaan. Jotkut syöpäsolut osaavat käyttää korkeaa PD-L1 –tasoa hyväkseen, jolloin immuunipuolustus ei havaitse niitä. Immunoterapiassa potilaalle annetaan PD-L1 –proteiinin tunnistavaa vasta-ainelääkettä, minkä seurauksena ihmisen oma immuunipuolustus korjaa syöpäsolut pois. Jos potilaan syöpäsolujen PD-L1 –taso on korkea, on todennäköistä, että hän hyötyy immunoterapiasta huomattavasti enemmän kuin sytostaattihoidoista. Immunoterapia on myös yleisesti ottaen sytostaatteja paremmin siedetty lääkehoito, mutta se ei sovellu kaikille.

Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensilinjan hoidossa paras vaihtoehto olisi immunoterapian ja sytostaattien yhdistäminen, mikäli mahdollista.

Levinnyttä pienisoluista keuhkosyöpää hoidetaan ensisijaisesti sytostaateilla. Kliinisiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että immunoterapian lisääminen sytostaattien rinnalle voi parantaa kokonaisennustetta myös pienisoluisen syövän kohdalla.

Keuhkosyövän hoito Docrates Syöpäsairaalassa

Keuhkosyöpään perehtynyt hoitotiimimme tarjoaa potilaalle yksilöllisesti räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen diagnostiikan, innovatiiviset hoidot ja uusimmat lääkkeet. Hoitotiimillämme on vuosien kokemus syövänhoidosta ja omistautunut asenne työhönsä. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Jos epäilette keuhkosyöpää tai olette saanut syöpädiagnoosin, pääsette Docrateen erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien.

Keuhkosyövän asiantuntijamme

Hoitotiimissämme on useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, sädehoitolääkärit, kirurgit, isotooppilääkäri, radiologi, patologi sekä lisäksi hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita keuhkosyövän hoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimi tekee tiivistä yhteistyötä tarkan diagnoosin eteen ja parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Meillä on mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin ja tarjoamme myös tukipalveluja kuten fysio- ja ravitsemusterapiaa.

Lue uusimpia tiedotteita

Julkaistu: 09.07.2020

Uusinta tutkimustietoa syövänhoidon saralta

Docrates Syöpäsairaalan lääkärit kokoontuivat toukokuussa arvostettuun American Society of Clinical Oncology (ASCO) tapahtumaan kuulemaan uusinta tutkimustietoa syövänhoidon saralta. Koronasta johtuen...

Lue lisää
Julkaistu: 22.06.2020

Syöpä ei pidä kesälomaa

Kesällä lomakauden alettua tutkimuksiin ja syöpähoitoihin pääsyä voi joutua odottamaan normaaliakin pidempään. Potilaille odottaminen on usein henkisesti raskasta, eikä se...

Lue lisää
Julkaistu: 15.06.2020

Tutustu sairaalamme henkilökuntaan: Yksilöllisen syövänhoidon ylilääkäri Juha Kononen

Docrates Syöpäsairaalan yksilöllisen syövänhoidon ylilääkäri Juha Konosta motivoi, että sairaalan tarkkaan harkitut puitteet ja ympäristö antavat hänelle mahdollisuuden hoitaa potilaat...

Lue lisää
Julkaistu: 15.06.2020

Aidosti yksilöllistä syövänhoitoa – Mistä on kyse?

Aidosti yksilöllinen syövänhoito perustuu geeneihin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Docrates Syöpäsairaalassa hoitoa toteutetaan yksilöllisen syövänhoidon ylilääkäri Juha Konosen johdolla.

Lue lisää
Katso lisää

Miksi valita Docrates
Syöpäsairaala?

  • Nopeus: syöpälääkärille ja hoitoon viikossa, myös epidemia-aikana
  • Korkeatasoinen hoito: laitteet ja syövänhoidon osaajat huipputasoa
  • Yksilöllisyys: omalääkäri ja oma hoitotiimi
  • Toinen mielipide: asiantuntijan arvio nykyisestä hoitosuunnitelmasta
010 773 2000

Puhelinpalvelu

ma-pe 8-16