Hyvänlaatuiset kasvaimet ovat munasarjoissa melko yleisiä, vain 15 % niistä on pahanlaatuisia. Kasvaimen pahanlaatuisuuden riski kasvaa naisen iän myötä. Munasarjoissa esiintyy myös ns. borderline-kasvaimia, jotka sijoittuvat hyvän- ja pahanlaatuisen välimaastoon. Ennuste munasarjasyövässä on huonompi kuin muilla gynekologisilla syövillä, koska tauti on alkuvaiheessaan niin oireeton, että toteaminen usein viivästyy.

Riski sairastua munasarjasyöpään

Munasarjasyövän syitä ei tunneta tarkasti. Suojaavia tekijöitä sen sijaan on havaittu useitakin. Ehkäisypillerien käyttö ja raskaudet pienentävät sairastumisvaaraa. Ajatellaan, että e-pillereiden vaikutusmekanismi eli munasolun irtoamisen estäminen ja vastaava tilanne raskausaikana suojelee munasarjaa. Myös sterilisaatiolla ja kohdunpoistolla on suojaavaa vaikutusta ilmeisesti monestakin tekijästä johtuen.

Vaara sairastua tähän tautiin lisääntyy iän karttuessa. Eniten munasarjasyöpää todetaan 60–69-vuotiailla naisilla. Näiden ikävuosien jälkeen esiintyvyys vähenee nopeasti. Tautia esiintyy joskus nuorillakin.

Munasarjasyövän syntyyn vaikuttavat hormonaaliset tekijät. Myös lapsettomuus, endometrioosi ja vaihdevuosien hormonihoito sekä erilaiset munasarjojen toimintahäiriöt lisäävät sairastumisriskiä.

Noin 10 prosenttia munasarjasyövistä on periytyviä. Riskiryhmään kuuluvat ne naiset, joiden suvussa esiintyy munasarjasyöpäoireyhtymä, rinta- ja munasarjasyöpäoireyhtymä (BRCA1- tai BRCA2-geenimutaatio) tai periytyvä paksusuolioireyhtymä (HNPCC).

Munasarjasyövän oireet

Munasarjasyöpä on alkuvaiheessaan varsin oireeton ja pääsee siksi kasvamaan varsin huomaamattomasti ja kivuttomasti vatsaontelon alueella. Varhaisvaiheen tauti diagnosoidaankin yleensä täysin sattumalöydöksenä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä. Toistaiseksi ei ole löydetty sellaista seulontamenetelmää, jolla sairaus voitaisiin havaita varhaisvaiheessa.

Oireita alkaa ilmaantua vasta, kun kasvain on kookas tai kun se on levinnyt muihin kudoksiin tai toisiin elimiin. Munasarjasyövän oireet ovat aluksi varsin epämääräisiä yleisoireita: väsymystä, painon tunnetta alavatsassa, virtsaamisvaivoja, suolentoiminnan vaikeuksia, vatsavaivoja tai ruokahaluttomuutta, vatsan turpoamista ja vatsa- tai alaselkäkipua.

Munasarjasyövän diagnosointi

Munasarjasyövän löytämisessä perustutkimus on gynekologinen sisätutkimus. Muita tutkimuksia ovat ultraäänikuvaustietokonekerroskuvaus ja magneettitutkimus sekä vatsaontelon tähystys eli laparoskopia. Verikokeiden avulla tutkittavat kasvainmerkkiaineet ovat tärkeitä diagnostiikassa sekä hoitovasteen arvioinnissa ja seurannassa. Munasarjasyövän selvimmäksi merkkiaineeksi on osoittautunut veren CA 125. Uusia merkkiaineita on HE4, jolla voidaan erottaa syöpä munasarjan endometrioomasta.

Hoitopäätös tehdään useimmiten jo kliinisen tutkimuksen perusteella, mutta varma syöpädiagnoosi voidaan kuitenkin tehdä vasta mikroskooppisessa kudostutkimuksessa.

Munasarjasyövän hoito

Munasarjasyöpää hoidetaan sekä leikkauksella, että solunsalpaajahoidolla. Myös sädehoitoa käytetään.

Munasarjasyövän perushoito on leikkaus. Leikkauksessa otetaan runsaasti kudosnäytteitä lantiosta ja vatsaontelon alueelta, palleasta ja imusolmukkeista. Molemmat munasarjat, munanjohtimet, kohtu, umpisuoli ja vatsapaita poistetaan. Lantion alueen ja sydämen päävaltimon eli aortan viereiset imusolmukkeet poistetaan. Kasvainkudos pyritään poistamaan niin täydellisesti kuin mahdollista.

Leikkaushoitoa täydennetään munasarjasyövän hoidossa yleensä solunsalpaajahoidolla. Pelkkä leikkaushoito riittää vain, jos on luotettavasti todettu, että kasvain on rajoittunut vain toiseen munasarjaan ja on hyvin erilaistunutta solutyyppiä.

Jos kyseessä on vain toiseen munasarjaan rajoittunut ja hyvin erilaistunut syöpä ja potilas haluaa lapsia, voidaan tehdä vain munasarjan poisto. Tällaiseen kirurgiaan liittyy kuitenkin vaihtelevan suuruinen taudin uusiutumisen riski, joka on tarkoin punnittava yhdessä potilaan kanssa.

Uusiutuneessa pitkälle edenneessä munasarjasyövässä voidaan myös tarvita leikkaustoimenpiteitä potilaan oireiden helpottamiseksi, jos kasvain tukkii esim. suolistoa tai virtsateitä.

Munasarjasyövän kokonaisvaltainen hoito Docrates Syöpäsairaalassa

Tiimissämme on useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, sädehoitolääkärit, gynekologi, kirurgit, isotooppilääkäri, radiologi, patologi sekä lisäksi hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita syövänhoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimimme tarjoaa munasarjasyöpää sairastavalle yksilöllisesti räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen diagnostiikan ja hoidon sekä mahdollisuuden uusimpiin lääkkeisiin. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti. Meillä on mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin. Tarjoamme myös tukipalveluja kuten fysioterapiaa ja seksuaalineuvontaa.

Docrateella gynekologisia syöpiä hoitaa pääsääntöisesti LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Ilkka Räisänen yhdessä sairaanhoitaja Liisa Kokon kanssa.

Jos epäilette syöpää tai olette saanut syöpädiagnoosin, pääsette Docrates Syöpäsairaalan  erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien. Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja ammattitaitoisilta sairaanhoitajiltamme, 010 773 2000.

 

Miksi valita Docrates Syöpäsairaala?

  • Nopeus: syöpälääkärille 1-2 päivässä, hoitoon viikossa
  • Korkeatasoinen hoito: laitteet ja syövänhoidon osaajat huipputasoa
  • Yksilöllisyys: omalääkäri ja oma hoitotiimi
  • Toinen mielipide: asiantuntijan arvio nykyisestä hoitosuunnitelmasta
Ajanvaraus ja neuvonta 010 773 2000 (ma-to 8-18, pe 8-16)