Tutustu sairaalamme henkilökuntaan: Isotooppiylilääkäri Jukka Kemppainen

Jukka Kemppainen kokee merkityksellisenä, että hän voi olla tuomassa Suomeen uusia hoitomuotoja silloin, kun mitään muuta ei enää ole tarjolla.

Huikeat kehitysaskeleet.

Näillä sanoilla Docrates Syöpäsairaalan isotooppiylilääkäri Jukka Kemppainen kuvailee edistystä, joka on tapahtunut viimeisten vuosien aikana eturauhassyövän kuvantamisessa ja hoidoissa. Kehitysaskeleet liittyvät erittäin tarkkaan merkkiaineeseen nimeltä PSMA (prostate specific membrane antigen), joka on nostanut eturauhassyövän isotooppihoidot ja –diagnostiikan täysin uudelle tasolle.

– PSMA on muuttanut eturauhassyövän kuvantamisen täysin. Merkkiaine on paljon aiempaa tarkempi, minkä vuoksi myös hoitokäytännöt ovat muuttuneet. Hoitosuosituksetkaan eivät ole pysyneet tässä perässä, sillä merkkiaine on otettu käyttöön hyvin nopeasti, Kemppainen sanoo.

Myös vielä kokeellisten lutetium-PSMA -hoitojen tulokset ovat olleet lupaavia. Niitä käytetään tietyissä levinneissä eturauhassyöpätapauksissa kolmannen linjan hoitomuotona, kun muut hoidot eivät enää auta. Kemppaisen mukaan uusilla hoidoilla on saavutettu jopa täydellisiä hoitovasteita.

Docrates aloitti lutetium-PSMA -hoidot ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 2017.

– Täällä tehdään eturauhassyövän isotooppikuvantamisen ja –hoitojen suhteen aallonharjalla olevaa työtä, Kemppainen toteaa.

Tätä mies pitää yhtenä työnsä parhaimmista puolista.

– Koen hyvin merkitykselliseksi, että voin olla vaikuttamassa siihen, mitä alallani seuraavaksi tapahtuu ja olla tuomassa Suomeen eturintamassa uusia hoitomuotoja, joista on potilaille oikeasti hyötyä silloin, kun mitään muuta ei enää ole tarjolla.

– Docrateella työskentely on hyvin motivoivaa ja inspiroivaa. Koen täällä positiivista työn imua. Tällaista kokemusta ei saa monesta paikkaa Eurooppaakaan. Koska sairaala on pieni, rattaat ovat ketterät ja asioita on helppo viedä eteenpäin. Olen saanut täällä hyvät mahdollisuudet edistää tärkeiksi kokemiani asioita.

Tutkija ja kliinikko

Tällä hetkellä Kemppaisen suurin mielenkiinnon kohde on nimenomaan eturauhassyövän isotooppikuvantaminen. Tähän hän on profiloitunut myös tutkimuksen puolesta. Tieteellisiä julkaisuja hänellä on takanaan lähes 90. Kemppaisen tutkimusryhmän tutkimusabstrakti valittiin hiljattain usean sadan abstraktin joukosta yhdeksi kiinnostavimmista eurooppalaisessa isotooppikokouksessa.

– Se antoi uskoa, että olemme oikeiden asioiden äärellä.

Kemppainen kertoo, että eturauhassyövän isotooppidiagnostiikassa ja –hoidoissa otetut kehitysaskeleet toimivat tällä hetkellä keihäänkärkenä muille syöville.

– Uusia, mielenkiintoisia merkkiaineita ja isotooppikohteita tulee varmasti 5-10 vuoden sisään myös muihin syöpiin, Kemppainen toteaa.

Täysin uusi käsite isotooppi ei syövän hoidossa kuitenkaan ole. Ensimmäisen kerran isotooppeja käytettiin kilpirauhassyövän hoitoon jo 1950-luvulla. Tekniikan ja merkkiaineiden kehittymisen myötä ala on kuitenkin tullut 2000-luvulla uuteen murrokseen. Kemppainen uskookin, että tulevaisuudessa tietyt syövät ja potilasryhmät voidaan hoitaa isotoopeilla kokonaan.

– Tiede ja tutkimus poikivat hyviä asioita. Tästä syystä haluan jatkaa tieteellistä julkaisutoimintaa myös Docrateella.

Ihmisen elämänkaari ja sen kiehtovuus

Nuorelle ammatinvalintaa pohtivalle Kemppaiselle lääketiede oli yksi vaihtoehto luonnontieteiden ohella. Lopulta auttaminen halu ja lääketieteen salaperäisyys veivät voiton.

– Se, että lääketieteessä saa olla kiinni koko elämänkaaressa ja nähdä sitä hyvin läheltä, oli jotain erityisen kiehtovaa, Kemppainen toteaa.

Isotooppilääketiede puolestaan alkoi kiinnostaa Kemppaista kolmen viimeisen opiskeluvuoden aikana.

– Silloin näin värikkäitä leikekuvia, jotka liittyivät lihasten aineenvaihduntaan. Olen visuaalinen ihminen, joten jokin kuvissa viehätti. Innostuin alasta lopulta niin paljon, että ilmoittauduin heti valmistumiseni jälkeen väitöskirjatyöntekijäksi.

Tohtoriksi väittelemisen jälkeen Kemppainen oli mukana monissa tutkimusprojekteissa, ja lopulta myös hänen erikoisalakseen valikoitui kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.

– Tässä kohtaa koin tietynlaista luopumisen tuskaa potilastyöstä, sillä olen aina pitänyt ihmisten kohtaamisesta ja isotooppilääkärin työ on hyvin puhtaasti tietokoneen monitorilta tehtävää työtä. Eteenpäin mentäessä jostain on kuitenkin luovuttava, jotta jotain uutta voi tulla tilalle.

Docrateella Kemppainen kokee silti olevansa välillisesti paljon lähempänä potilasta kuin isossa yliopistosairaalassa, sillä pienessä sairaalassa hän saa työnsä vaikutuksesta potilaaseen nopeasti palautteen.

Kuvien tulkintaa ja paljon muuta

Docrateella Kemppaisen työpäivät koostuvat tyypillisesti kokouksista ja tapaamisista, kuvien tulkinnasta, sanelutyöstä, yhteistyökuvioista sekä oman työn kehittämisestä.

– Eniten asiantuntemustani kuvantamisessa tarvitaan siinä vaiheessa, kun kuvista on löydettävä syöpäkohteet. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, minkä tyyppisen hoidon piirissä potilas on. Isotooppikuvantamisella on iso merkitys potilaan hoitoketjun kannalta.

Ajallisesti yhden potilaan kuvien tulkintaan Kemppaisella menee tapauksesta riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin.

Ennen Docrateelle tuloaan vuonna 2018 Kemppainen ehti työskennellä Turun PET-keskuksen erikoislääkärinä 11 vuoden ajan. Nyt mies matkustaa Turusta Docrateella töihin kolmena päivänä viikossa. Lopun ajan hän tekee töitä etänä, mikä antaa mahdollisuuden viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Vapaa-ajallaan Kemppainen rentoutuu muun muassa liikunnan parissa. Yksi tärkeä henkireikä on viikoittainen salibandyn pelaaminen.

– Meillä on ollut sama sählyporukka koossa jo toistakymmentä vuotta, Kemppainen naurahtaa.

– Myös meri on tärkeä. Sen äärelle on päästävä aina uudestaan.

 

Mitä isotooppitutkimukset ovat?
Isotooppitutkimukset perustuvat radioaktiivisiin isotooppeihin ja niihin liitettyihin merkkiaineisiin. Merkkiaineleimattu isotooppi saatetaan potilaan verenkiertoon, josta se hakeutuu aineenvaihdunnan kautta tutkittavaan kohteeseen. Isotooppi lähettää tutkittavassa kohteessa säteilyä, jota pystytään havainnoimaan esimerkiksi gamma- tai PET-kameralla. Näin pystytään paikantamaan mahdolliset syövän etäpesäkkeet sekä seuraamaan annetun syöpähoidon tehoa. Isotooppeja käytetään kuvantamisen lisäksi myös hoitomuotona, jolloin kasvaimeen hakeutunut isotooppi tuhoaa syöpäsolut säteilyllään.
Docrates Syöpäsairaalassa hyödynnetään uusimpia isotooppitutkimuksia ja -hoitoja isotooppiylilääkärimme Jukka Kemppaisen johdolla.