Keuhkosyövän riskikartoituksella ja varhaisen vaiheen tutkimuksilla voi olla ratkaiseva merkitys potilaan ennusteelle

Omaan terveydentilaansa alkaa usein kiinnittää enemmän huomiota iän ja erilaisten vaivojen lisääntyessä. Mutta silloinkin saattaa herätä kysymys, millaisia oireita olisi syytä tarkkailla systemaattisesti? Entä onko aiheellista kartoittaa riski- ja perintötekijänsä sekä vanhempiensa sairaushistoria?

– Vanhempiensa sairaushistoriasta on hyvä olla selvillä varsinkin, jos suvussa on esiintynyt syöpää. Lisäksi omat riskitekijänsä on hyvä tiedostaa. Jos puhutaan keuhkosyövästä, tämä on siksikin tärkeää, että alkuvaiheen keuhkosyöpä on yleensä täysin oireeton. Pitkään jatkunut tupakointi tai asbestille altistuminen nostavat sairastumisriskiä ja antavat aihetta hakeutua riskikartoitukseen. Myös lapsena passiiviselle tupakoinnille altistuminen voi nostaa riskiä, kertoo syöpätautien erikoislääkäri Susan Ramadan Docrates Syöpäsairaalasta.

Hengitystieoireet kannattaa tutkituttaa – etenkin, jos omaa keuhkosyövän riskitekijöitä

– Oireista pitkittynyt yskä, hengenahdistus, äänen käheys ja voimakas limannousu antavat aihetta kääntyä lääkärin puoleen. Ne ovat yleisiä keuhkosyövän oireita, Ramadan lisää.

–Joskus keuhkon yläosan kasvain voi aiheuttaa myös äänen käheyttä, kipua tai nielemisvaikeuksia. Veriyskökset ovat jo vakava oire, samoin levinneen syövän kohdalla laihtuminen, yleiskunnon heikkeneminen, anemia ja kuumeilu.

Keuhkosyöpäkasvain voi myös erittää tiettyjä hormonien kaltaisia aineita verenkiertoon aiheuttaen ongelmia muihin kudoksiin ja elimiin.

– Oireistoa pitää kuunnella varsinkin, jos on tupakoinut pitkään tai määrällisesti paljon, Ramadan jatkaa.

Onkologin näkemys on perusteltu, sillä keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpämuoto Suomessa, ja noin 85–90 % sairastuneista on tupakoitsijoita. Tutkitusti korkeampi sairastumisriski on myös asbestille tai radonille altistuneilla – varsinkin, jos tupakoi. Tupakointi on merkittävin riskitekijä keuhkosyövän synnyssä. Naisilla keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurentunut sen jälkeen, kun heidän tupakointinsa yleistyi. Pysäyttävää on kuitenkin, että myös tupakoimattomien sairastuneiden määrä on nousussa erityisesti naisten kohdalla.

Kun lisäksi tutkitaan maamme tuoreita keuhkosyöpätilastotietoja maantieteellisestä vinkkelistä, selviää seuraavaa: ”Yksittäisiä syöpiä tarkastellessa suurimmat erot uusien syöpien määrässä olivat naisten keuhkosyövässä. Helsingissä, Lapissa ja Ahvenanmaalla todettiin naisten keuhkosyöpiä selvästi muuta maata enemmän. Helsingissä naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus oli lähes kaksinkertainen esimerkiksi Savonlinnaan nähden. Miesten keuhkosyövässä ei yhtä suuria alueellisia eroja ollut havaittavissa.” (8. Syöpä Suomessa – Suomen syöpärekisteri)

Keuhkosyövän osalta ei ole joukkoseulontoja

Mutta mistä keuhkosyövässä on kysymys, ja miksi sairaus on niin vaikea diagnosoida riittävän ajoissa?

Keuhkosyöpä syntyy, kun keuhkoputken tai varsinaisen keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Keuhkosyöpä on varhaisessa vaiheessa oireeton, sillä keuhkokudoksessa ei ole tuntoa. Näin kasvain voi kasvaa keuhkoissa melko suureksi tai lähettää etäpesäkkeitä ennen kuin se aiheuttaa oireita. Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkoissa vaikuttavat siihen, millaisia oireita syöpä aiheuttaa.

Suomessa keuhkosyöpä on edelleen tappavin syöpätyyppi muun muassa siksi, että se todetaan usein liian myöhään. Se on kuitenkin mahdollista löytää ajoissa, jo ennen oireiden alkamista. Kun keuhkosyöpä löydetään varhain, se on mahdollista hoitaa parantavasti.

– Leikkaushoito on hyvin tehoava hoitotapa silloin, kun keuhkosyöpä ei ole vielä ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä ja potilaan kunto sen sallii, Ramadan vahvistaa.

– Keuhkosyövän osalta meillä ei järjestetä seulontoja kuten esimerkiksi rintasyövän kohdalla. Keuhkosyöpää ei voi diagnosoida myöskään verikokein, joten jokaisen oma aktiivisuus on erittäin merkityksellistä keuhkosyövän diagnosoinnissa, Ramadan kertoo.

Riskikartoitusmahdollisuus ja monipuolinen tutkimusarsenaali kannattaa hyödyntää

Joissakin yksityisissä sairaaloissa tai lääkäriasemilla, kuten Docrates Syöpäsairaalassa, syöpälääkäri voi tehdä keuhkosyövän riskikartoituksen. Kartoitustapaamisessa selvitetään taustatekijät eli mahdollinen altistuminen haitta-aineille ja mahdollinen tupakoinnin kesto, perinnöllisyystekijät sekä nykyinen oireisto.

Mikäli epäilee esimerkiksi taustastaan johtuen, että yskän tai hengenahdistuksen syynä voisi olla keuhkosyöpä, kannattaa varata aika lääkärille.  Yksityisessä syöpäsairaalassa on myös mahdollista varata aika suoraan syöpälääkärille. Lääkäri voi arvioida, pitääkö potilaalle tehdä erilaisia tutkimuksia kuten keuhkoputkien tähystystä eli bronkoskopiaa, keuhkoröntgenkuvausta, puhalluskoetta tai keuhkojen ja ylävatsan tietokonetomografiaa (TT-kuvausta).

TT-kuvaus on tarkka tutkimus

Tietokonetomografialla on mahdollista saada perinteistä röntgenkuvausta tarkempaa tietoa keuhkoputkista, keuhkoista ja keuhkojen alueen tukirangasta.

– Perinteinen röntgenkuva on 2D-tekniikkaa ja TT-kuvaus eli viipalekuvaus 3D-teknologiaa, rinnastaa röntgenhoitaja, tiimiesimies Minna Adams Docrates Syöpäsairaalasta.

Sattumanvaraisesti kuvauksia ei tehdä. Säteilyannosriski punnitaan aina hyötyjä vasten. Onkologi tekee jokaisen kohdalla yksilöllisen tutkimussuunnitelman.

–TT-kuvaus on paikallaan, jos potilaalla on riskitekijöitä sekä oireita, mutta jokainen tapaus arvioidaan yksilöllisesti, Susan Ramadan vahvistaa.

Kun asiakas on saanut ajan tietokonetomografiakuvauksiin, hän tapaa röntgenhoitajan.

– Olemme koko kuvauksen ajan potilaan tukena. Jos häntä pelottaa, laitteeseen voi tutustua etukäteen ja saattaja voi tulla paikalle ennen kuvausta. Varjoaine laitetaan kyynärtaipeen kanyylista, se vie puolisen minuuttia ja aiheuttaa yleensä vain hieman lämpöaaltoa ja pientä pissahädän tunnetta. Itse kuvaus suoritetaan makuulla eikä vie kuin pari minuuttia. Toimenpide on täysin kivuton, Lillak kuvailee.

Tulokset valmistuvat 2–3 työpäivässä ja ne kuullaan lääkärin vastaanotolla. Parhaimmillaan asiakas saa kuvantamistulosten jälkeen mielenrauhan siitä, että keuhkot ovat terveet.

– Tässäkin tapauksessa annamme elämäntapaneuvontaa esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseksi, ja selvitämme mahdollisen kontrollitarpeen, Ramadan lisää.

Varhaisen vaiheen löydös on lähes lottovoitto

Toiseksi paras tulos kuvantamisesta on se, että mahdollinen keuhkosyöpälöydös on tehty ajoissa.

– Mikäli löydös on paikallinen eli näkyy ainoastaan keuhkossa eikä ole levinnyt ympäröiviin kudoksiin, pohditaan leikkaushoitoa. Mutta tätä ennen tehdään lisätutkimuksia erityisesti hengitysfunktioiden ja kasvaimen osalta. Oleellista on, että diagnoosi on tehty riittävän ajoissa, jolloin voidaan laatia tehokas hoitosuunnitelma, Ramadan painottaa.

– Keuhkosyövän hoidossa varhaisen vaiheen diagnoosi on aivan oleellinen, koska ainoa parantava hoito on käytännössä leikkaushoito tai joskus stereotaktinen sädehoito. Jotta leikkaus voidaan tehdä, taudin pitää olla paikallinen. Useimmiten paikallinen, leviämätön keuhkosyöpä on oireeton. Siksi henkilöille, joilla on riskitekijöitä tai vähäisiäkin oireita, kannattaa tehdä riskiarvio, jotta keuhkosyöpä löydetään siinä vaiheessa, kun se voidaan parantaa, Ramadan summaa.

Varhaisen vaiheen keuhkosyöpälöydös on itse sairastuneelle, hänen läheisilleen sekä työnantajalleen erittäin merkittävää. Keuhkosyöpä voidaan kuitenkin löytää tarpeeksi ajoissa ainoastaan silloin, kun asiakas varaa ajan ja lähtee lääkäriin. Vaikka olisi tupakoinut vuosia, ei tarvitse hävetä tai pelätä lääkärissä käyntiä. Keuhkosyöpään voi sairastua myös aivan perusterve, kuntoileva ihminen. Tärkeintä on kuunnella itseään ja läheisiään – ja varata aika lääkärille.

Keuhkosyövän riskikartoitus – mitä se tarkoittaa?

Syöpälääkärimme arvioi tarvittavien diagnostisten tutkimusten tarpeen oireiden, henkilökohtaisen sairaushistorian, iän ja muiden riskitekijöiden perusteella ja laatii yksilöllisen tutkimussuunnitelman, joka voi sisältää esimerkiksi keuhkojen tietokonetomografiatutkimuksen. Näin on mahdollista saada perusröntgenkuvausta tarkempaa tietoa keuhkojen ja sitä ympäröivien kudosten tilanteesta.

Syövän, ja sen esiasteiden, varhainen toteaminen on erittäin tärkeää hoitojen tuloksellisuuden ja elämänlaadun kannalta.

Keuhkosyövän riskikartoitukseen hakeutuminen ja vaiheet riskikartoitukseen saapuvan henkilön näkökulmasta*:

1. Mielessä on epäilys tai syy – esimerkiksi perinnöllisistä syistä tai tietyille aineille pitkäaikaisen altistumisen johdosta – hakeutua riskikartoitukseen
2. Ajanvaraus
3. Ennakkotietojen täyttö
4. Keuhkosairauksiin erikoistuneen onkologin vastaanotto tai etävastaanotto
5. Lääkärin laatima henkilökohtainen riskiarvio, tutkimussuunnitelma ja sähköinen lähete, joka toimitetaan suoraan röntgenhoitajalle
6. Ennakkoon saatavien kirjallisten potilasohjeiden vastaanotto ja mahdollinen käynti verikokeessa, mikäli kyseessä on varjoainekuvaus **
7. Keuhkokuviin saapuminen sovittuna ajankohtana
8. Hoitajan tapaaminen, varjoaineen sekä keittosuolaliuoksen saaminen kyynärtaipeen kanyylin kautta
9. Siirtyminen hoitajan ohjauksessa selinmakuulle tutkimuspedille ei-suljettuun ja avaraan kuvauslaitteeseen, missä kuvaus kestää pari minuuttia ***
10. Saat röntgenhoitajan ja lääkärin laatiman luotettavan arvion keuhkokuvien pohjalta – tämä vie noin 2–3 työpäivää
11. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkotutkimuksiin tai sinulle tehdään seurantasuunnitelma

* Keuhkosyövän riskikartoitukseen hakeutumisen ja tutkimuksen vaiheet -kuvauksessa on mallinnettu Docrates Syöpäsairaalan käyttämää palveluprosessia potilaan näkökulmasta.
**Jos radiologi on katsonut tarvetta varjoaineelle, tämä tapahtuu yleensä löydöksen tai syöpäepäilyn yhteydessä, parantaen diagnostiikkaa
***Toimenpide vie kokonaisuudessaan noin 20 minuuttia. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsarakon kautta luonnollisesti. Jodiallergikoille varjoainetta ei käytetä ja diabeetikko saa erityisohjeet edellispäivien lääkeannostelulle. Kuvauksen jälkeen vointia seurataan muutama minuutti, jonka jälkeen päivää voi lähteä jatkamaan normaalisti. Kuvauksen jälkeen kannattaa juoda runsaasti vettä

Artikkeli toteutettu yhteistyössä MSD Finlandin kanssa.

FI-NON-00514 8/2021

Lähteet:

1. Keuhkosyöpä. Kaikkisyovasta.fi. Julkaistu 24.2.2015. Katsottu 24.5.2021. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa/
2. Keuhkosyöpä – vakava paikka. Terveyskirjasto.fi. Katsottu 24.5.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/khp00014
3. Lung cancer signs & symptoms. Cancer.org. Katsottu 24.5.2021. https://www.cancer.org/cancer/lung-cancer/detection-diagnosis-staging/signs-symptoms.html
4. Keuhkosyöpä. Terveyskirjasto.fi. Katsottu 24.5.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00031
5. Dubin S, Griffin D. Lung cancer in non-smokers. Mo Med. 2020;117(4):375–379.
6. Airisto N. Uudet syöpätilastot valmistuivat – Syöpään sairastumisessa huomattavia alueellisia eroja. Syoparekisteri.fi. Julkaistu 20.5.2021. Katsottu 24.5.2021. https://syoparekisteri.fi/2021/05/20/uudet-syopatilastot-valmistuivat-syopaan-sairastumisessa-huomattavia-alueellisia-eroja
7. Lung cancer signs and symptoms – Roy Castle Lung Cancer Foundation. Roycastle.org. Julkaistu 23.4.2019. Katsottu 24.5.2021. https://roycastle.org/about-lung-cancer/lung-cancer-signs-and-symptoms/
8. Syöpä Suomessa – Syöpärekisteri. Katsottu 2.5.2021. https://syoparekisteri.fi/tilastot/syopa-suomessa/
9. Keuhkosyövän riskikartoitus – Docrates. Docrates.com. Julkaistu 1.4.2021. Katsottu 24.5.2021.https://www.docrates.com/syovan-hoito/syovan-varhaisen-toteamisen-palvelut/keuhkosyovan-riskikartoitus/
10. Keuhkosyöpä. Keski-Suomen sairaanhoitoipiiri. Katsottu 24.5.2021. https://www.ksshp.fi/fi-FI/Potilaalle/Potilasohjeet/Keuhkosyopa(54827)
11. Computed Tomography (CT). National Institute of Biomedical Imaging and Bioengineering. Katsottu 24.5.2021. https://www.nibib.nih.gov/science-education/science-topics/computed-tomography-ct
12. Syövän varhaisen toteamisen palvelut – Docrates. Docrates.com. Julkaistu 27.10.2020. Katsottu 24.5.2021. https://www.docrates.com/syovan-hoito/syovan-varhaisen-toteamisen-palvelut/