Kokenut mammografialääkäri: ”Olisin tyytyväinen, jos yhtäkään rintaa ei tarvitsisi enää poistaa”

140 000 kliinistä mammografiaa, 50 000 seulontamammografiaa ja yli 1200 rintojen magneettikuvausta. Nämä kaikki mammografialääkäri Matti Kestilällä, 62, on takanaan. Rintasyöpien löytämisestä on tullut hänelle elämänmittainen tehtävä, sydämenasia ja sota, joka ei pääty. Kestilä on yksi Suomen kokeneimmista työssä olevista rintasyövän diagnostiikkaan perehtyneistä lääkäreistä.

Radiologian erikoislääkäriksi vuonna 1990 valmistunut Kestilä perusti vuonna 1996 naisten rintavaivojen selvittelyyn keskittyvän UltraRöntgen-nimisen yrityksen, jonka vastaanottotoiminta on kasvanut vuosien saatossa isoksi. Tallbergin talosta Helsingin Stockmannia vastapäätä liikkeelle lähtenyt UltraRöntgen muutti vuonna 2016 Ruoholahteen. Vuoden 2018 lopulla UltraRöntgen liittyi osaksi Docrates Syöpäsairaalaa.

Rintasyövät mahdollista löytää varhain

Matti Kestilälle kantava ajatus hänen työssään on ollut löytää rintasyövät mahdollisimman varhain.

– Jos syöpäkasvain löydetään pienenä, eikä se ole levinnyt, rinnan pieni osapoisto riittää. Tällöin myös täydellinen paraneminen syövästä on todennäköinen. Alle kahden sentin kasvaimista vain kolmasosa on ehtinyt levitä kainaloon, mutta tätä isompien kasvainten kohdalla syöpää löytyy yleensä myös kainalosta.

Kestilä kertoo, että hyvät peruskeinot rintasyövän varhaiseen löytämiseen ovat mammografia ja ultraääni. Tarjolla olevia tekniikoita kannattaa hänen mukaansa hyödyntää.

– Näillä tutkimuksilla syövät löytyvät huomattavasti aiemmin ja pienempinä kuin pelkästään käsin tunnustelemalla. Isoista tai hyvin tiiviistä rinnoista pieni syöpä saattaa löytyä toisinaan vain magneettikuvantamisen avulla. Jos suinkin mahdollista, magneettikuvaus olisi hyvä tehdä kaikissa rintasyöpäepäilyissä, Kestilä sanoo.

– Olisin tyytyväinen, jos koko maailmassa yhtäkään rintaa ei tarvitsisi enää poistaa syövän takia. Se on itselleni motivoiva tavoite.

Kestilän mukaan ihmisillä on mammografiasta tulevaa säteilyä kohtaan turhia pelkoja, joita Internet entisestään lietsoo. Hän muistuttaa, että Thaimaan loman edestakaisten lentojen aikainen säteilyannos on suurempi kuin minkä nainen saa mammografiakuvauksessa.

– On myös arvioitu, että yhden savukkeen polttaminen lisää syöpäriskiä saman verran kuin yksi mammografiatutkimus, Kestilä havainnollistaa.

Empaattisuuden säilyminen ja periksiantamattomuus

Matti Kestilä kertoo, että nuorempana yleislääkärinä hän otti naisten huolet herkästi itselleen. Joskus rintasyöpiä löytyi muutamassa viikossa useita. Kestilästä tuntui, että hän hukkuu rintasyöpämassan alle.

– Potilaiden ahdistus tuntui hyvin vahvasti itsessäni. Lisäksi ahdistuin ajatuksesta, etten löydä kaikkia syöpiä. Seurauksena oli burnout.

– Kun ottaa sydämelleen kantaakseen ihmisten pelon, se rasittaa. Osa lääkäreistä muuttuu kyynisiksi suojellakseen itseään. Hain apua burn out –hoidosta ja uskon, että olen sen ansiosta pystynyt säilyttämään empaattisuuteni, Kestilä pohtii.

Hänen mukaansa potilaat tarvitsevat empatiaa ja heillä on siihen oikeus, minkä vuoksi hän on halunnut jatkaa terapiakäyntejään – jotta empaattisuus säilyy myös tulevaisuudessa.

Kestilä sanoo, että burnout, sen hoitaminen ja vanheneminen ovat tehneet hänestä ajan saatossa astetta viisaamman.

– Nykyisin tunnepainetta helpottaa se, että tiedostan työni olevan rankkaa, mutta samalla hyödyllistä. Koen löytäneeni oman paikkani ja alani ammattielämässä. Iloitsen siitä, että voin käyttää osaamistani muiden auttamiseen. Ajattelen tämän ikään kuin taisteluna ”minä vastaan piilottelevat syövät”.

Työssään Kestilä näkee tärkeimpänä periksiantamattomuuden. Hän tekee kaikkensa, jotta mahdollinen syöpä löydetään, eikä hän luovuta helpolla. Kertoessaan syöpädiagnoosia potilaalle Kestilä pyrkii pukemaan sanansa aina toivon muotoon. Se on hänen mielestään yksi lääkärin tärkeimmistä tehtävistä.

Työssä ja elämässä Kestilän tavoite on tehdä hyvää yhteisön eteen.

– Se on mielestäni aina oikein, hän päättää.

Varaa aika mammografiaan tästä

Matti Kestilä, 62

• Valmistunut lääkäriksi vuonna 1982
• Valmistunut radiologian erikoislääkäriksi vuonna 1990
• Isä ja isoisä
• Vapaa-ajalla viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa, laulaa sekä ihmettelee elämää ja itseänsä
• Opettanut omat lapsensa ajamaan autoa ja moottoripyörää. Kertoo olleen hyvä syy viettää lasten kanssa järjestelmällisesti yhteistä aikaa
• Opettelee ruuanlaittoa, koska haluaa tarjota ihmisille mieluummin itse tehtyä ruokaa kuin viedä heidät ulos syömään
• Suunnitelmissa jatkaa rintasyövän parissa vielä yli 10 vuotta