Suomessa yli 4700 miehellä todetaan vuosittain eturauhassyöpä. Valtaosa niistä potilaista, joilla eturauhassyöpä on toteamishetkellä paikallinen, parantuu täysin. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on löytää syövät alkuvaiheessaan. Pitkälle edennyt eturauhassyöpä ei yleensä parane kokonaan, vaan vaatii useimmiten elinikäistä hoitoa.
Eturauhassyöpä leviää tavallisesti luustoon ja imusolmukkeisiin. Levinneen eturauhassyövän ensilinjahoitoon kuuluu aina lääkehoito; yleisimmin hormonihoito (ns. kastraatiohoito) ja solunsalpaajahoito. Erikoistekniikoilla hoitoon voidaan liittää myös sädehoito, vaikka etäpesäkkeitä olisi laajastikin.
Hormoni- ja solunsalpaajahoidot voivat tehota pitkäänkin, mutta yleensä hoitojen teho lakkaa ennemmin tai myöhemmin. Näissä tilanteissa isotooppihoito luustoon hakeutuvalla radioaktiivisella lääkkeellä (radium- tai samarium) on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi, kun etäpesäkkeitä on vain luustossa. Isotooppihoidon idea on viedä säteilylähde syöpäsolun välittömään läheisyyteen myös laajasti etäpesäkkeitä lähettäneessä eturauhassyövässä. Hoito on osoittautunut kliinisissä tutkimuksissa hyvin siedetyksi ja tehokkaaksi. Yksittäisiä luuston etäpesäkkeitä voidaan hoitaa myös tarvittaessa ulkoisella sädehoidolla.
”Meidän olisi syytä hoitaa aggressiivisia eturauhassyöpiä paljon aktiivisemmin, tehokkaammin ja kattavammin”
Docrateen perustaja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu peräänkuuluttaa järeämpiä otteita levinneen eturauhassyövän hoitoon.
Joensuu kollegoineen on seurannut lähes 50 potilaan hoitotuloksia 10 vuoden ajalta. ”Seurannassamme havaitsimme useampia erinomaiseen hoitotulokseen vaikuttavia seikkoja. Ensinnäkin, yleisestä käytännöstä poiketen, liitämme hoitoon tavanomaista korkeampia annoksia antiandrogeenihormonia. Toiseksi pyrimme myös levinneessä eturauhassyövässä eturauhasen radikaaliin sädehoitoon. Kolmanneksi pyrimme minimoimaan myös luustoetäpesäkkeiden syöpäsolujen määrää hyödyntäen ulkoista sädehoitoa, radioisotooppilääkkeitä tai molempia. Neljänneksi pyrimme yksilöimään eri hoitomenetelmien ajoituksen potilaan sairauden etenemistilanteen mukaisesti. Hoitosuunnitelma on siten aina yksilöllinen”, kertoo Timo Joensuu hoitokokemuksistaan Docrates Syöpäsairaalassa.
”Hoitokäytäntömme mukaisesti pyrimme antamaan kaikille levinnyttä eturauhassyöpää sairastaville potilaillemme sädehoitoa, mutta emme pelkästään eturauhaseen, vaan myös mahdollisiin lantion alueen suurentuneisiin imusolmukkeisiin, ja suurella osalla myös yksittäisiin luustoetäpesäkkeisiin. Tämän lisäksi miehet saavat tarpeen mukaan yksilöllisesti myös varhaisessa vaiheessa sytostaatti- ja radioisotooppilääkehoidon. Kaikki nämä toimenpiteet vähentävät syöpäsolutaakkaa elimistössä eri mekanismein. Hoitotuloksemme ovat näillä menetelmillä poikkeuksellisen hyvät”, kertoo Timo Joensuu. ”Valtaosa levinnyttä eturauhassyöpää sairastavista potilaistamme on elossa vielä 5 vuotta hoidon aloittamisen jälkeen, ja elinaikaodotteeksi on saatu jo 8.35 vuotta (mediaani).” Tulos onkin potentiaalisesti merkittävä edistysaskel levinneen eturauhassyövän hoidossa.
Timo Joensuu on eturauhassyövän asiantuntija ja erikoistunut sen säde- ja lääkehoitojen aktiiviseen kehittämiseen. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus muun muassa stereotaktisista sädehoidoista, ja on ensimmäisiä uusien hoitotekniikoiden käyttöönottajia. Docrateella aloitettiin esimerkiksi ensimmäisenä Suomessa sekä VMAT RapidArc-, HDR-brakyhoidot, että Lu-PSMA hoidot jotka edustavat edistyksellisintä täsmäsädetekniikkaa.
