Liikunta parantaa syöpäpotilaan elämänlaatua ja syöpälääkkeiden tehoa

Kategoriat: Artikkelit

Liikunta voi kohentaa syöpäpotilaiden elämänlaatua merkittävästi.

– Elämänlaadun koheneminen nähtiin selkeästi vuonna 2018 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä eturauhassyövän pilottihankkeessa, kertoo lääketieteen tohtori, työterveyshuollon ja syöpätautien erikoislääkäri Jorma Sormunen Docrates Syöpäsairaalasta. Sormunen on väitellyt liikunnan vaikutuksesta syöpäilmaantuvuuteen erityisesti eturauhas- ja suolistosyövän kohdalla.

– Lisäksi näyttää siltä, että liikunta parantaa syöpähoitojen tehoa. Lääkärilehdessä marraskuussa 2019 (46/2019) julkaistussa artikkelissa vedettiin yhteen eri tutkimuksia ja todettiin, että liikunnan vaikutus hoitojen aikana voi olla hyvinkin iso. Voidaan sanoa, että liikunta vastaa hyvän syöpälääkkeen tehoa. Vaikutusmekanismi perustuu muun muassa verenkierron tehostumiseen, jolloin lääkeaineet kulkeutuvat kasvaimeen paremmin, Sormunen summeeraa.

Terveysliikunnan hyödyt käynnistyvät jo ensimmäisestä liikuntakerrasta

– Liikunta vaikuttaa välittömästi: jo yksikin liikuntakerta saa aikaan myönteisiä vaikutuksia koko kehossa. Syke kiihtyy, verenkierto vilkastuu; sydän pumppaa enemmän verta, ja veri virtaa suonissa sujuvammin. Hengitys tehostuu, ja keuhkoihin virtaa enemmän happea. Lihakset saavat vilkastuneesta verenkierrosta enemmän happea ja ravintoaineita lihastyön polttoaineeksi. Liikunnan jälkeen uni paranee – ja niin edelleen, kertoo Sormunen.

Terveysliikunnan hyödyt alkavat siis jo yhdestä liikuntakerrasta ja lisääntyvät, kun liikuntaa harrastetaan säännöllisemmin. Pikkuhiljaa luusto, lihaksisto ja hengitys- sekä verenkiertoelimistö vahvistuvat.

Tutkimusnäyttöä liikunnan positiivista vaikutuksista

Maailmallakin tehtyjen eri tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että fyysinen aktiivisuus todella vaikuttaa positiivisesti.

Jorma Sormunen kertoo muutamasta mielenkiintoisesta tutkimuksesta eturauhassyöpää sairastavilla:

  • Kenfieldin ym (2011) kohorttitutkimuksessa, jossa oli mukana 2 705 eturauhassyövän sairastanutta miestä, todettiin, että paljon liikkuvilla oli 61% pienempi todennäköisyys kuolla eturauhassyöpään kuin vähän liikkuvilla. Vastaavia tuloksia on saatu muistakin kohorttitutkimuksista.
  • Yli kolme tuntia viikossa reippaasti kävelevillä eturauhassyövän sairastaneilla miehillä oli 57 % pienempi riski taudin uusiutumiseen (arvioitu PSA:n perusteella) kuin alle kolme tuntia kävelevillä (Richman et al. 2011). Tulosten luotettavuutta lisää se, että PSA suurentuu jo ennen kuin potilaalla on liikunnan määrää vähentäviä oireita.
  • Australialaisessa tutkimuksessa taas 119 eturauhassyöpäpotilasta jaettiin joko liikuntaryhmään (53) tai verrokkeihin (66). Tutkimuksessa todettiin, että huolimatta hormonaalisesta hoidosta, prostatasyöpäpotilaiden voima, liikkuvuus ja sydän ja verisuoniterveys voivat liikunnan avulla parantua. (Gaskin et al 2016).
  • Hapenottokyky paranee joukkueliikunnassa (jalkapallo), sekä prostatasyöpä- että diabetespotilailla. (Milanovic et el 2015)
  • Meta-analyysi osoittaa, että lihasvoima kasvaa ja kehonkoostumus paranee kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikka potilas olisi hormonihoidossa. (Keilani et al 2017)

Löydä itsellesi sopiva tapa liikkua

Liikunnalla on siis kiistattomat vaikutukset syöpäpotilaalle. Mutta miten kannattaa toimia, jos liikuntaa aloittelee pidemmän tauon jälkeen? Sormunen suosittelee aloittamaan varovaisesti.

– Valitse hauskoja liikuntalajeja. Liikuntaa voi ja kannattaa harrastaa pitkin viikkoa – mieluiten osana päivittäisiä askareita. Yksittäisen harjoituskerran ei tarvitse kestää kauan. Parempi vähän liikuntaa kuin ei lainkaan, Sormunen vinkkaa.

Iäkkäällä ihmisellä luustoa vahvistava liikunta on erityisen tärkeää.

– Kaatumisesta johtuvia murtumia ehkäisee liikunta, joka kehittää kehon hallintaa, tasapainoa, lihasvoimaa ja liikkumisvarmuutta. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely eri muodoissaan eli peruskävely, portaissa kävely, kävely vaihtelevassa maastossa, sauvakävely ja hiihto, tanssi, koti- tai ryhmäjumppa sekä kuntosaliharjoittelu.

Jopa raskaissa sytostaattihoidoissa olevat potilaat voivat liikkua voimiensa mukaan.

– Suosittelen heitä koukistelemaan edes hiukan jalkojaan sängyssä maatessaan. Mikään ei estä käyttämästä pieniä käsipainoja, jos siltä tuntuu.

Myös eturauhassyöpää sairastavan, kastraatiolääkityksellä olevan, kannattaa ehdottomasti liikkua.

– Lääkitys vie lihasmassaa ja ihokin muuttuu, Sormunen toteaa. Tässäkin kohtaa monipuolinen liikunta auttaa jaksamaan ja kasvattaa lihasmassaa.

Jorma Sormusen vinkit liikkumiseen syöpäpotilaalle:

  • Harrasta mahdollisimman usein kevyttä liikuntaa: kaikenlaista päivittäistä liikuskelua ja puuhaa, rauhallisia kävelylenkkejä yms.
  • Viikossa rasittavaa liikuntaa olisi hyvä saada reilun tunnin verran, tai vaihtoehtoisesti reilu 2 tuntia sykettä kohottavaa reippaampaa liikuntaa.
  • Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta kannattaa harjoittaa muutaman kerran viikossa.
  • Lajeja kannattaa yhdistellä monipuolisesti.
  • Lihaskuntoharjoittelu on erinomainen vaihtoehto. Hyviä lajeja ovat kuntosaliharjoittelu ja kotijumppa käsipainojen tai kuminauhavastuksen kanssa. Parhaiten luu vahvistuu, kun liikkeet tehdään ripeästi suhteellisen raskailla painoilla tai vastuksilla.
  • Luut vahvistuvat parhaiten liikunnassa, jossa luustoon kohdistuu iskuja, nopeita kiertoja, vääntöä ja tärähdyksiä. Luu tarvitsee uusia ärsykkeitä, joten liikkeitä ja lajeja on hyvä vaihdella. Sauvakävelylenkkiin voi yhdistää muutaman nopean juoksupyrähdyksen.
  • Pallo- ja mailapelit, jumppa ja tanssi ovat myös hyviä lajeja, sillä niissä luihin kohdistuu iskuja, suunnanmuutoksia ja tärähdyksiä.
  • Haasta puoliso tai ystävä mukaan liikkumaan!
  • Ole itsellesi armollinen – liikunnan ei aina tarvitse täyttää kaikkia edellä mainittuja edellytyksiä. Nauti liikunnasta, ja siitä, että edistyt!

 

Lähteet:

  1. McTiernan A ym. Physical activity in cancer prevention and survival: a systematic review. Med Sci Sports Exerc 2019;51:1252–61.
  2. Leitzmann M, Powers H ym. European Code against Cancer 4th Edition: Physical activity and cancer. Cancer Epidemiol 2015;39:S46–55.
  3. Sormunen J, Talibov M ym: Perceived Physical Strain at Work and Incidence of Prostate Cancer – a Case- Control Study in Sweden and Finland. Asian Pac J Cancer Prev. 2018 Aug 24;19(8):2331-2335. doi: 10.22034/APJCP.2018.19.8.2331.
  4. Penttinen H, Sormunen J: Liikunnan vaikutus syövän ehkäisyyn ja sairastuneiden kuolleisuuteen. Lääkärilehti 46/2019 vsk 74 s. 2656-2659.
  5. Moore SC, Lee I-M ym. Association of Leisure-Time Physical Activity With Risk of 26 Types of Cancer in 1.44 Million Adults. JAMA Intern Med 2016;176:816.
  6. Kenfield SA, Stampfer MJ ym. Physical activity and survival after prostate cancer diagnosis in the health professionals follow-up study. J Clin Oncol 2011;29:726–732.
  7. Richman EL, Kenfield SA ym. Physical activity after diagnosis and risk of prostate cancer progression: data from the cancer of the prostate strategic urologic research endeavor. Cancer Res 2011;71:3889–3895.
  8. Gaskin C, Fraser S ym: Fitness outcomes from a randomised controlled trial of exercise training for men with prostate cancer: the ENGAGE study. J Cancer Surviv 2016 Dec;10(6):972-980. doi: 10.1007/s11764-016-0543-6.
  9. Milanovic Z, Pantelic S ym: Is Recreational Soccer Effective for Improving VO2max A Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Med. 2015 Sep;45(9):1339-1353. doi: 10.1007/s40279-015-0361-4.
  10. Bjerre E, Petersen T ym: Community-based football in men with prostate cancer: 1-year follow-up on a pragmatic, multicentre randomised controlled trial. PLoS Med. 2019 Oct 1;16(10):e1002936. doi: 10.1371/journal.pmed.1002936. eCollection 2019 Oct.
  11. Keilani M, Hasenoehrl T ym: Effects of resistance exercise in prostate cancer patients: a meta-analysis. Support Care Cancer. 2017 Sep;25(9):2953-2968. doi: 10.1007/s00520-017-3771-z.
  12. Bourke L, Smith D ym: Exercise for Men with Prostate Cancer: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol. 2016 Apr;69(4):693-703. doi: 10.1016/j.eururo.2015.10.047.
  13. Hackshaw-McGeagh L, Perry R ym: A systematic review of dietary, nutritional, and physical activity interventions for the prevention of prostate cancer progression and mortality. Cancer Causes Control. 2015 Nov;26(11):1521-50. doi: 10.1007/s10552-015-0659-4.

Lue lisää

Julkaistu: 01.09.2020

Miksi hoitaa eturauhassyöpää yksityisessä syöpäsairaalassa?

Yksityiseen eturauhassyövän hoitoon hakeudutaan muun muassa nopeuden, yksilöllisen ja aktiivisen hoito-otteen, maailmanluokan sädehoidon sekä elämänlaadullisten seikkojen vuoksi.

Lue lisää
Julkaistu: 10.05.2020

Mihin syöpää sairastava tarvitsee yksilöllistä ravitsemusterapiaa?

Ravitsemukseen liittyvät asiat, kuten oikeanlainen ravinto, painonhallinta ja muutokset ruokahalussa ja makuaistissa, voivat aiheuttaa huolta ja kysymyksiä syöpään sairastuneelle. Monella...

Lue lisää
Julkaistu: 27.04.2020

Levinnyt eturauhassyöpä: Esan elämä oli vaakalaudalla, mutta uusi radiolääke tehosi

Kun Päijänteen rannalla syntyneen, nykyisin Espoossa asuvan 88-vuotiaan Esa Rantahakalan aggressiivinen eturauhassyöpä levisi, hoidot lopetettiin ja Esaa oltiin siirtämässä saattohoitoon....

Lue lisää
Julkaistu: 01.10.2019

Eturauhassyöpä ja seksielämä – kysymyksiä ja vastauksia

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon sairastuu Suomessa keskimäärin yli 5 000 miestä vuosittain. Työikäisillä miehillä ei todeta mitään syöpää...

Lue lisää

Miksi valita Docrates
Syöpäsairaala?

  • Nopeus: syöpälääkärille ja hoitoon viikossa, myös epidemia-aikana
  • Korkeatasoinen hoito: laitteet ja syövänhoidon osaajat huipputasoa
  • Yksilöllisyys: omalääkäri ja oma hoitotiimi
  • Toinen mielipide: asiantuntijan arvio nykyisestä hoitosuunnitelmasta
010 773 2000

Puhelinpalvelu

ma-pe 8-16