Suolistosyöpä on yleinen, mutta usein vaiettu sairaus
3.1.2024 Kategoriat: Artikkelit
Suolistosyöpä on yleisnimitys paksu-, perä- ja ohutsuolen syöville. Paksusuolen ja peräsuolen syöpien määrä on nelinkertaistunut länsimaissa viimeisen 50 vuoden aikana. Tähän vaikuttavat mm. elintavat ja väestön ikääntyminen.
– Suolistosyöpä todetaan keskimäärin 65-vuotiailla, mutta myös alle 50-vuotiaat voivat sairastua. Se on kuitenkin edelleen harvinaista, vaikka nuorenakin sairastuneiden määrä on kasvussa, kertoo Docrates Syöpäsairaalan syöpätautien erikoislääkäri Tuomo Alanko.
Suolistosyöpä on salakavala sairaus, josta vaietaan
Suolistosyöpä on salakavala sairaus, sillä se voi olla pitkään kivuton ja lähes oireeton. Diagnoosin saaminen kestää usein kuukausia. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä; potilaan hitaudesta hakeutua lääkäriin sekä terveydenhuollon viiveestä.
– Tyypillistä on, että vatsa on reistaillut erilaisin epämääräisin oirein, mutta sen on ajateltu olevan normaalia. Usein esimerkiksi vasta verinen uloste saa epäilyt heräämään. Silti saattaa mennä jopa kuukausia ennen kuin ihminen hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Tämänkin jälkeen saattaa mennä vielä kuukausia ennen kuin eri tutkimusten jälkeen päästään varsinaiseen diagnoosiin.
– Tärkein hoidollinen tavoitteemme on diagnoosin varhentuminen. Mitä aiemmin suolistosyöpä löydetään, sen parempi on ennuste. Suolistosyöpä on perinteisesti vaiettu syöpä ja siihen on liittynyt tietynlaista häveliäisyyttäkin. Vielä on paljon tehtävää, että saamme ihmiset tietoisiksi suolistosyöpien yleisyydestä ja niiden varhaisen toteamisen tärkeydestä, sanoo Alanko.
Suolistosyövän seulonta aloitettu Suomessa, testin voi myös tilata kotiin yksityisesti
Suolistosyövän seulonnalla pyritään oireettomien esiasteiden tai varhaisvaiheen syövän löytämiseen. Suolistosyöpää voidaan seuloa yksinkertaisella ulosteesta tehtävällä veritestillä. Jos näytteestä löytyy verta, tehdään jatkotutkimuksena kolonoskopia. Suolistosyövän valtakunnallinen seulonta Suomessa aloitettiin vuonna 2022. Alkuvaiheessa seulonta koskee 60-68 vuotiaita ja se laajenee asteittain kaikkiin 56-74 -vuotiaisiin 2031 mennessä.
– Testin tekemiseen menee 10 sekuntia, ja se voi pelastaa elämäsi. Jos kuulut seulontaohjelman piiriin, käytä se 10 sekuntia. Jos ei kuulu seulontaan kutsuttavaan ikäryhmään, voi testin tehdä myös omakustanteisesti, kertoo Tuomo Alanko.
Docrates Syöpäsairaala tarjoaa seulonnassakin käytettävää suolistosyövän riskin havaitsevaa FIT-veritestiä. Voit lukea lisää FIT-testistä ja tilata sen täällä.
Tähystys eli kolonoskopia 50-vuotislahjaksi
Suolistosyövän oireina voi olla esimerkiksi vatsan toiminnan muutoksia tai verta ulosteessa. Tuomo Alanko kehottaa olemaan herkästi yhteydessä lääkäriin, jos vatsa oireilee epämääräisesti.
– Jos oireita on, kannattaa tutkia kertaalleen, ettei kyse ole vakavammasta. Suosittelen kolonoskopiaa eli suoliston tähystystä 50-vuotiaasta ylöspäin myös seulontamielessä, vaikka oireita ei olisikaan. Olenkin vain puoliksi leikilläni sanonut kolonoskopian olevan hyvä 50-vuotislahja, Alanko sanoo.
Voit lukea lisää kolonoskopiasta täältä, tai voit varata ajan soittamalla hoitajillemme numeroon 010 773 2000
Miten ennaltaehkäistä suolistosyövän riskiä?
Kaikkia suolistosyövän riskitekijöitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta sekä ympäristötekijöillä että perinnöllisyydellä tiedetään olevan vaikutusta kasvaimen syntyyn. Riskiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, vähäkuituinen, paljon eläinrasvoja ja proteiinia sisältävä ruokavalio, ylipaino, liikunnan puute, pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus ja aiemmat ruoansulatuselimistön polyypit.
– Ei ole sama mitä syömme. Tutkimustiedon mukaan runsas vihannesten ja hedelmien käyttö sekä kuitupitoisen ravinnon syöminen vähentää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolen syöpään. Maitovalmisteilla ja kalalla näyttäisi olevan myös suojaava vaikutus, kun taas punainen liha, alkoholi ja prosessoidut lihatuotteet lisäävät sairastumisen riskiä. . Fyysinen aktiivisuus on myös merkittävässä roolissa suolistosyövän riskiä ehkäisevänä tekijänä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka eläisi kuinka terveellistä elämää, voi silti sairastua syöpään. Sattuma ja geenit ratkaisevat paljon, Alanko sanoo.
Yhä useampi paranee ja elää pidempään
Vielä 1950-luvulla suolistosyövistä parantui vain joka viides. Nykyään ennuste on parempi: Yli 80 % ajoissa havaituista suolistosyövistä paranee, kiitos parantuneen diagnostiikan ja kehittyneiden hoitojen.
Suolistosyöpä hoidetaan aina yksilöllisesti. Tärkein varhaisen syövän parantava hoitokeino on kasvaimen kirurginen poisto. Lisäksi käytetään lääkehoitoa eli solunsalpaajia. Lääkehoidot pienentävät syövän uusiutumisen riskiä noin puolella. Peräsuolisyövän paikallisten uusiutumien riskiä voidaan vähentää ennen leikkausta annettavalla sädehoidolla. Sädehoitoa käytetään myös silloin, jos kasvainta ei ole ollut mahdollista poistaa leikkaushoidolla.
Myös levinneen suolistosyövän hoitoon on yhä tehokkaampia hoitoja. Jos suolistosyöpä todetaan levinneenä, ollaan pääasiassa lääkehoidon varassa. Lääkehoitojen avulla syöpäkasvain saadaan hallintaan, ehkäistään uusien etäpesäkkeiden muodostumista ja syövän oireet vähenevät. Levinneen syövän hoidossa käytetään solunsalpaajalääkkeitä ja uusia biologisia nk. täsmähoitoja. Nykyään etäpesäkkeitäkin voidaan joissain tapauksissa leikata, mikä voi johtaa elinajan pidentymiseen tai jopa parenemiseen.
– Hoidot kehittyvät koko ajan, ja elinajanodote pitenee. Osalla hoidot purevat hyvin ja levinneenkin suolistosyövän kanssa voi elää hyvää elämää useita vuosia, kertoo Alanko.
– Levinneen syövän hoidossa tiettyjen syöpäkasvaimen geenipoikkeamien testaaminen on jo rutiinia ja se vaikuttaa lääkevalintaan jopa puolella sairastuneista. Uusien geenitutkimusten avulla lääkehoidon valinnassa päästään entistä yksilöllisempään ja räätälöityyn hoitoon. Geenitestillä pyritään tunnistamaan mitkä geenipoikkeamat ovat syövän kasvulle kussakin tapauksessa tärkeitä. Parhaimmillaan voidaan löytää juuri kyseiseen mutaatioon sopiva lääkehoito, valaisee Alanko alan viimeaikaista kehitystä.
Hakeudu tutkimuksiin, jos sinulla on näitä oireita
- Veren esiintyminen ulosteessa
- Suolen toiminnan merkittävä muutos, joka ei mene ohi
- Ulosteen väri tai koostumus on epätavallista pidemmän aikaa
- Tukosoireet, kuten esim. kivut ja vatsan varhainen täyttymisen tunne
Varaa aika kolonoskopiaan
Voit varata ajan kolonoskopiaan ja gastrokiurgian erikoislääkärin vastaanotolle soittamalla ajanvaraukseemme numeroon 010 773 2000, jossa vastaavat kokeneet sairaanhoitajamme. Gastrokirurgin vastaanotolle et tarvitse lähetettä. Myös tähystystutkimukseen voit hakeutua ilman lähetettä lähetettä, mutta on suositeltavaa käydä ensin lääkärin vastaanotolla, jossa arvioidaan tähystyksen tarpeellisuus.
