Eturauhassyöpään sairastunut Risto Laitinen valitsi leikkauksen sijaan sädehoidon
Ennen eturauhassyöpädiagnoosia Risto Laitisen PSA-arvoa seurattiin työterveyshuollon rutiiniseurannoissa. PSA nousi vuosien aikana hitaasti.
– Pientä eturauhasvaivaa minulla alkoi jossain vaiheessa olla, mutta ei mitään pahempaa. Vuonna 2008 PSA-testi jäi väliin, ja maaliskuussa 2009 PSA olikin pompsahtanut ylös. Minut lähetettiin lisätutkimuksiin ja seuraavaksi otettiin koepala. Maaliskuussa tuli patologin lausunto. Urologini soitti ja kertoi, että minulla on eturauhassyöpä. Uusi vastaanottoaika annettiin kolmen viikon päähän.
– Olin ajatellut, että varmaan jotain on. Silti tuli epäuskoinen olo, kun kuulin tuloksen. Ajattelin, että se on kuolemaksi. Silloin en vielä ollut tutustunut eturauhassyöpäaiheeseen, mutta aloin opiskella siitä, kun neulanäytteet otettiin, myöhemmin Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen aktiivijäseneksikin kiinnostuksensa vuoksi päätynyt Laitinen kertoo.
– Urologini kertoi minulle, että hoitomuotoni olisi robottiavusteinen leikkaus. Yritin kysellä muita hoitovaihtoehtoja, mutta urologin mukaan ainoa hoitokeino oli leikkaus. Hän selvitti minulle myös, että seksuaaliset toiminnot menevät samalla. Hyvin lyhyt vastaanotto se oli. Tämän jälkeen perehdyin asiaan tarkoin, ja selvitin muita hoitomahdollisuuksia. Kävin toisen urologin luona kuulemassa niin sanotun toisen mielipiteen ja hän ehdotti samaa, eli leikkausta. Soitin Eturauhassyöpäyhdistys Propoon silloiselle toiminnanjohtaja Hannu Taviolle. Hän kysyi, olenko miettinyt sädehoitoa. Kerroin, ettei sitä ole tarjottu. Tavio ohjeisti minua käymään syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuun luona Docrates Syöpäsairaalassa juttelemassa eri hoitovaihtoehdoista.
Magneettikuvaus on paras tutkimus prostatasyövän paikallisen levinneisyyden selvittämiseksi
– Timo Joensuun vastaanotolla kävimme läpi koko PSA-historiani, joka on todella tärkeää eturauhassyövän seurannassa ja diagnosoinnissa. PSA:n kehittyminen on yksilöllinen asia. Pelkkä PSA-arvo ei vielä kerro kaikkea. Timo Joensuu epäili, että PSA:n nousunopeuden perusteella kyseessä saattaa olla korkean riskin syöpä – korkeamman kuin mitä pelkkä patologilta tullut tulos kertoi. Tulokseen saattaa nimittäin vaikuttaa se kuinka hyvin neulat osuvat näytekohteisiin. Timo Joensuu kertoi, että kyseessä saattaa olla Gleason 8-10 verrattava, T3 luonteinen syöpä, jossa kasvain tunkeutuu eturauhaskapselin läpi, Risto Laitinen selvittää.
– Tulin magneettikuvaukseen Docrateelle toukokuussa 2009, kun kuvantamislaitteet olivat juuri tulleet uuteen, vastaperustettuun syöpäsairaalaan Ruoholahteen. Magneettitutkimuksessa näkyi, että syöpä on jo eturauhaskapselin reunassa kiinni, eli Timo Joensuun epäilys osoittautui toteen. Tämä tarkoitti sitä, ettei olisi järkevää leikata, koska silloin kun syöpä on kapselin reunassa, joudutaan hyvin todennäköisesti antamaan sädehoitoa vielä leikkauksen jälkeen. Tehokas, laadukas ja oikein kohdistettu sädehoito oli Timo Joensuun mukaan minun tapauksessani oikea hoitovaihtoehto, kertoo Laitinen.
Docrateella tehtyjen tutkimusten jälkeen Risto Laitinen keskusteli hoidosta useita kertoja Timo Joensuun kanssa ja päätyi lopulta myös ottamaan hoidot Docrateella. Toukokuun lopulla aloitettiin ensin hormonihoito ja kesäkuun lopulla ulkoinen sädehoito. Silloin Docrateella ei vielä ollut aloitettu kudoksen sisäistä sädehoitoa eli HDR-brakyhoitoa, joka on uudehko tehokas hoitomuoto, joka soveltuu tietyin kriteerein useimpiin eturauhassyöpätyyppeihin.
– Hormonihoitoja jatkettiin sitten vielä puoli vuotta ja hoitojen päätyttyä PSA:tani seurattiin Docrateella, Laitinen kertaa.
– Timo Joensuu sanoi, että hän tekee kaikkensa minun eteen. Se teki minuun vaikutuksen. Minulle syntyi vahva luottamus Joensuun ammattitaitoon.
– Ramppasin Vantaalta tänne Docrateelle joka päivä. Sain silloin valita hoitoajat tosi hyvin milloin minulle vaan sopi. Sädehoidon alettua minulle jäi mieleen, kun PSA lähti laskemaan, ja Timo Joensuu sanoi silloin, että hyvältä näyttää, sillä nopea lasku ennustaa hyvää hoitovastetta. Sain sädehoitoa varmuuden vuoksi myös imusolmukealueille, ettei syöpä pääse leviämään, Risto muistelee.
Hoidon jälkeinen seuranta on tärkeää
Sädehoidon jälkeen PSA alkaa pikku hiljaa nousta sen alemmasta arvosta. Se on normaalia, kun eturauhasen solut elpyvät, ja uusia kasvaa tuhottujen syöpäsolujen tilalle. PSA:n nousua tulee seurata säännöllisesti eli seurataan sitä kuinka nopeasti ja mille tasolle PSA nousee, eli puhutaan nousunopeudesta. Jos nousunopeus on jyrkkä, se voi pahimmassa tilanteessa olla merkkinä mahdollisesti uusiutuvasta tai levinneestä eturauhassyövästä. Sitä vastoin eturauhasen poistoleikatuilla potilailla PSA:n tulisi leikkauksen jälkeen pysyä nollan tuntumassa.
Risto Laitinen muistelee PSA:n nousunopeutta ja hoitojen sivuvaikutuksia näin:
– Minulla PSA:n nousu alkoi reilun vuoden päästä säde- ja hormonihoidoista hyvin hillitysti. Myöhemmin vuonna 2012 tuli pari hetkellistä PSA-piikkiä, jotka käsitykseni mukaan johtuivat antibiootista ja viruslääkityksestä. Hormonihoidot aiheuttivat minulle sivuoireina runsasta hikoilua ja sekä runsasta WC:ssä käyntiä useiden kuukausien ajan. Vähitellen tilanne rauhoittui, mutta ylimääräistä painoa tuli jäädäkseen muutamia kiloja.
Riston ajamana yksityinen syövänhoito Kela-korvauksen piiriin
– Maksoin varsinaisesta hoidosta Kela-korvauksen jälkeen noin 17 000 euroa, mutta sädehoidosta ei tullut Kela-korvausta, koska yksityisellä puolella sädehoiton korvaus ei ollut Kela-korvauksen piirissä. Kun eturauhassyöpäni oli hoidettu, otin yhteyttä lääkäritaustaisiin kansanedustajiin ajaakseni yksityisiä syöpähoitoja Kela-korvattaviksi, mutta kukaan heistä ei vastannut. Sen sijaan kansanedustaja Kari Uotila toimi silloin eduskunnassa miestenryhmän vetäjänä, ja hän vastasi, että tämä on mielenkiintoinen juttu ja lähti mukaan.
– Haimme eturauhassyövän sädehoidon ja robottiavusteisen kirurgian Kela-korvattavuutta. Timo Joensuu ja Docrates Syöpäsairaala antoivat tueksi asiantuntijalausunnon. Kansanedustajat Kari Uotila, Antti Kalliomäki ja Tapani Mäkinen esittivät eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, ja esitys meni läpi parissa viikossa. Sain jälkikäteen hyvin pienen Kela-korvauksen sädehoidon osalta. Sen sijaan sädehoidon annossuunnittelusta fyysikon osuutta emme saaneet Kela-korvauksen piiriin. Timo Joensuu antoi siitäkin lausunnon, koska fyysikon rooli sädehoidon annossuunnittelussa on merkittävä. Mutta siihen olisi tarvinnut lakimuutoksen. Eli asia jäi silloin siihen, Risto harmittelee.
Uuttera vapaaehtoistyöntekijä Suomen eturauhassyöpäyhdistys Propossa
Risto Laitinen on aktiivinen Suomen eturauhassyöpäyhdistys Propo ry:n vapaaehtoinen vertaistukihenkilö. Ennen eläköitymistään kymmenisen vuotta sitten Ristolla oli ansiokas ura automaatioinsinöörinä kansainvälisissäkin tehtävissä. Risto on toiminut mm. alkuaineanalysaattoreiden ja röntgenfysiikan parissa, joten lukkarinrakkauttakin syövänhoitoon on.
Risto lähti Propon toimintaan vuonna 2009, koska hänellä itsellään oli sairastuttuaan suuria vaikeuksia saada asiallista ja oikeaa tietoa ja tukea.
– Koulutustaustanikin tekee sen, että haluan faktaa ja tietoa. Propon Kampin vertaistukiryhmässä haluttiin vertaistuen lisäksi saada enemmän tietoa mm. myös eturauhassyövän hoitoon liittyvistä vaihtoehdoista. Kun en itse saanut apua, niin nyt tuntuu hyvältä auttaa muita, Risto kertoo.
Vuosina 2013–2014 Risto oli Propon hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Vuodesta 2014 hän on vetänyt Propon Helsingin Kampin vertaistukiryhmää toisen kokeneen aktiivin, Anteron Kosken, kanssa. He ovat järjestäneet yli puolen tusinaa asiantuntijaluentoa ja noin 10 kertaa vertaistukitapaamisia vuosittain.
– Asiantuntijavieraiksi olemme saaneet yksityisen ja julkisen puolen syöpälääkäreitä sekä urologeja korvauksetta. Tällä tavalla he ovat halunneet tulla jakamaan uusinta tietoa sairauteemme liittyen. Kehitys niin eturauhassyövän tutkimusten kuin hoitojen osalta on valtavan nopeaa, Risto selvittää.
– Luentoja meillä on ollut mm. eturauhassyövän diagnostiikasta, uusimmista syöpähoidoista, ravitsemuksesta, virtsankarkailun hoidosta, implanteista, lääkehoitojen korvattavuudesta, potilaan oikeuksista, edunvalvonnasta, nivelrikosta ja –sairauksista, ortopedisten ongelmien ehkäisystä…, Risto luettelee.
– Propon vertaistuki-illoissa panostetaan vertaistukeen, jolloin miehet voivat vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia eturauhassyöpään sairastumisesta, syöpähoidoista ja syövän jälkeisestä elämästä. Puolisotkin saavat olla mukana tilaisuuksissa. Pyrimme katsomaan tilannetta potilaan kannalta. Voimme kertoa käsityksemme mahdollisesta etenemisestä esim. tutkimusten osalta, vaihtoehdoista hoitojen ja hoitopaikan suhteen, mutta potilaan tulee viime kädessä tehdä itse päätös ja valinta niiden osalta. Tarvittaessa voimme olla tukena myös vastaanotolla ja kysyä potilaan puolestakin tärkeistä asioista. Propon vertaistukitilaisuuksissa käy kaikenikäisiä 50 vuodesta ylöspäin. Retkiä olemme myös tehneet, Risto kertoo Propon toiminnasta.
Ristolla on muun muassa kaikki häneltä mitatut PSA-arvot tarkasti tallessa ja vietynä hienoksi Excel-käyräksi. Näistä käyristä on asiaan perehtymättömänkin helppo nähdä miten PSA on kehittynyt seuranta-aikana. Risto on laatinut tällaisia PSA-käyriä myös muille eturauhassyöpään sairastuneille. Näin PSA:n seuranta on helpompaa.
Risto on Propon vertaistukihenkilönä käynyt myös muutamassa tilaisuudessa kertomassa mitä miesten tulisi tietää eturauhassyövästä, jotta se ei pääsisi yllättämään.
– Kerron aiheesta lähinnä potilaan näkökulmasta ja kehotan heitä muun muassa säännöllisesti mittauttamaan PSA:n, koska sen kehityshistorialla on merkitys mahdollisesti jatkoa ajatellen. Tilaisuudet ovat herättäneet kiinnostusta ja miehiä ajattelemaan tarkemmin terveyttänsä, Risto kertoo.
Vuonna 2016 Propo palkitsi Riston uutterasta vapaaehtoistyöstään Virpi Talvitien ”Elämän puu” –taululla. Palkinto muistuttaa siitä, kuinka arvokasta työtä vapaaehtoiset tekevät.
Tyytyväinen mies
– Kun tein päätöksen, että lähden sädehoitoon leikkauksen sijaan, tuli ensimmäisen kerran helpotuksen tunne. Minulle kerrottiin keväällä 2009, että pääsen jonoon uuteen robottileikkaukseen, mutta ajankohta oli avoin kesälomien ja muiden tekijöiden takia. Tilanne oli siis epämääräinen. Ja lisäksi oli se hännänveto, kumpaa hoitoa käytetään, kun kaksi eri lääkäriä oli ihan eri mieltä, Risto muistelee hivenen vakavana.
Docrateella hoitoon pääsi heti.
– Hoidot ja guidelinet olivat Docrateella joustavat, Risto toteaa.
– Olen erittäin tyytyväinen Docrateella saamaani hoitoon.
Risto harrasti nuorena aktiiviurheilua. Siitä hän ammentaa vieläkin voimaa. Seiväshypyssä tuli vuonna 1964 napattua nuorten sarjassa SM-mestaruuskin. Vertaistukitoiminta antaa Ristolle iloa.
– Jäsenet ovat tyytyväisiä Propo Kampin vertaistukiryhmän toimintaan, näin kertoo meidän jäsenkyselykin. He saavat tietoa, ja meillä on kyselyn mukaan myös turvallinen ilmapiiri. Ystävyyssuhteitakin siellä luodaan. Vertaistoiminta saa voimaan paremmin, se on monelle tärkeä tukiverkosto. Propon kautta olen saanut myös hyviä tuttavuuksia.
Risto rohkaisee miehiä mukaan Propon tapaamisiin.
– Osallistumalla vertaistukiryhmän tapaamisiin et ole yksin sairautesi kanssa.
”Toivottavasti tämä potilastarina antaa toivoa ja luottamusta, että syövästä voi selvitä. Haluan vielä kerran kiittää minua hoitaneita asiantuntijoita”. – Risto Laitinen.
Propon vertaistukiryhmien toimintaa on pääkaupunkiseudulla Helsingin lisäksi Vantaalla ja Espoossa sekä Uudella maalla Hyvinkäällä. Sen lisäksi Propon vertaistukiryhmiä kokoontuu monilla paikkakunnilla. Näistä saa tarkempaa tietoa Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry Propo:n sivustolta (www.propo.fi).
